Psykologiliiton asiantuntijablogi

Blogissa vierailee eri psykologian alojen asiantuntijoita, joilla on ajankohtaista sanottavaa.

29.11.2018 13.17

Huippusuoritus

Satu Kaski, Päivi Frantsi, Marjukka Laurola, Kalle Partanen, Paula Thesleff

Huippusuoriutuminen on mahdollista kaikille. Miten? 

Tällä hetkellä monet psykologit, psyykkiset valmentajat ja ammatticoachit työskentelevät auttaakseen ihmistä, ryhmää, joukkuetta tai organisaatiota kohti huippusuoriutumista. Huippusuorituksella tarkoitetaan usein jonkin suuren tavoitteen saavuttamista tavalla, jossa ihminen tai ryhmä on ottanut suuren hyppäyksen – ikään kuin ylittänyt ja yllättänyt jopa itsensä.

Huippusuoriutuminen on kaikille mahdollista. Se ei ole vain harvojen niin kutsuttujen huippujen saatavilla. Kuka tahansa voi suhtautua lähes mihin asiaan tahansa samalla pieteetillä kuin esimerkiksi huippu-urheilija Olympialaisissa finaalisuoritukseensa.

Miten huippusuoritus mahdollistuu?

Huippusuorituksen takana on monisyinen ja monikerroksinen maasto. Ammattilaisen, joka auttaa toista kohti huipputekemistä, on hyvä olla tietoinen tästä ja ymmärtää tämän maailman kompleksisuus. Syy-seuraussuhteet ovat harvoin yksinkertaisia, vaikka mielemme siihen pyrkiikin ja tekee asioista näin hallittavissa olevan tuntuisia. Tarvitaankin laajaa kontekstuaalista analyysiä kokonaistilanteesta. Tämä tarkoittaa tilannetekijöiden laaja-alaista ymmärtämistä, millaisia parametreja ne asettavat suoritukselle ja sen kehittämiselle. Lisäksi pitää ymmärtää ihmistä omana kontekstinaan. Miten hän on oppinut elämänsä aikana ajattelemaan ja reagoimaan eri tilanteissa suhteessa itseensä ja muihin? Miten hän reagoi omaan reagointiinsa, omiin tunteisiinsa? Kehollisuus on läsnä kaikessa tässä analyysissä.

Analyysi ei ole koskaan "totta", vaan se on yritys jäsentää tilannetta optimaalisella tavalla. Se on aina jollakin tavalla vajavainen. Hyvä analyysi ottaa huomioon huippusuorituksen kannalta oleellisemmat tekijät huomioon. Ammattilaiselta vaaditaan  joustavuutta. Omia hypoteeseja on hyvä testata ja kyseenalaistaa, jos tavoitteita kohti ei edetä kohtuullisessa ajassa. Analyysin pohjana on ymmärrys siitä, mitkä ovat ihmisen tyypilliset reagointitavat, kun tunnejärjestelmä aktivoituu tietyllä tavalla, ja miten ulkoiset tekijät vaikuttavat reagointiimme. Myös sattuman osuus suorituksissa on hyvä ymmärtää ja hyväksyä.

Urheilijalla voi esimerkiksi olla hyvät olosuhteet arjessa ja kilpailuihin valmistautuminen on mennyt moitteettomasti. Kilpailutilanteessa kuitenkin ”pakka hajoaa”, ja urheilija kokee alisuoriutuvansa. Analyyseissä korostuu mahdollisesti tekniikkavirhe tai keskittymisen herpaantuminen, joihin pyritään jatkossa tekemään korjauksia. Huippusuorituksen monimuotoisuutta kuvaa se, että edellä mainitut tekijät voivat olla epäoleellisia ja viedä urheilijaa turhaan väärään suuntaan. Todellisuudessa asioiden tarkastelu monipuolisesti edellyttäisi muun muassa aikajänteen lisäksi tilannetekijöiden ja niiden herättämien persoonallisten tekijöiden sekä sattuman osuuden analysointia. Ja joskus analyysin lopputulos onkin se, että polku, joka on valittu, on oikea – huolimatta yksittäisestä koetusta epäonnistumisesta. Huippu-suorituksen kokemiseen ja siihen yltämiseen sisältyy väistämättä myös käänteinen kokemus. Valo ja varjo kulkevat rinta rinnan.

Suoriutuminen huipputasolla edellyttää asioiden tekemistä laadukkaasti hyvillä toistoilla. Karrikoiden voisi sanoa, että on parempi tehdä 500 hyvää toistoa kuin 1000, joista 500 on huonoja.

Valintojen tekeminen arjessa edellyttää pysähtymistä sen äärelle, miten tehdyt valinnat tukevat huippusuoriutumista. Aivan yhtä tärkeää kuin pitää arjen valinnoissa tavoite kirkkaana on myös päästää välillä tavoitteellisuudesta irti. Jos ihminen on koko ajan suoritustaajuudella, hän ei pitkällä aikavälillä pysty saamaan itsestään irti koko potentiaaliaan. Seuraa väistämättä uupuminen. Usein irtipäästäminen edellyttää kokemuksellista työstöä itsen kanssa ja ympärille ihmisiä, jotka peilaavat kokemuksemme terveellä tavalla takaisin. Tällöin on mahdollista nähdä oma toiminta muiden silmin ja saada siihen uusi, ehkä toimivampi näkökulma. Yksin ei kenenkään tarvitse pärjätä.

Kirjoittajat:

Suomen Psykologiliiton psyykkisen valmennuksen työryhmä
Satu Kaski, pj
Päivi Frantsi
Marjukka Laurola
Kalle Partanen
Paula Thesleff


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi