Oikeuskansleri huolestunut oppilashuollosta

"Oppilashuolto ei edelleenkään toteudu riittävästi ja yhdenvertaisuuden edellyttämällä tavalla", toteaa oikeuskansleri Jaakko Jonkka.

Nykyisessä perusopetuslaissa ei ole määritelty, miten laissa säädetyn ja koulujen opetussuunnitelmiin sisältyvän oppilashuollon toteutumista valvotaan. Väljä lainsäädäntö ja valvontaa koskevat lainsäädäntöpuutteet vaikeuttavat tehokasta valvontaa.

"Valvonnan tehokkuus edellyttää selkeästi mitattavan tavoitteen lisäksi valvontaa suorittavan viranomaisen käyttöön riittävän järeitä keinoja", toteaa Jonkka.

Kunnilta puuttuu tahtoa

Merkittävä osa kunnista on jo pitkään hoitanut oppilashuoltoa ilman riittävää henkilökuntaa. Valtio on useaan kertaan tehostanut ohjausta antamalla toimintaan tarvittavaa rahoitusta ja lisännyt näin kuntien mahdollisuutta panostaa asiaan.

Esimerkiksi terveystarkastuksia koskevan asetuksen perusteella kuntien peruspalvelujen valtion osuuksia nostettiin tarvittavan henkilökunnan rekrytoimiseksi yhteensä 18,5 miljoonalla eurolla.

Lähes kolmasosa kunnista käytti toimintaan saadut rahat johonkin muuhun tarkoitukseen kuin lailla säädettyjen kouluterveystarkastusten asianmukaiseen toteuttamiseen.  

Varhaista puuttumista

Oppilashuolto on yksi varhaisen puuttumisen keinoista. Viime vuosina on puhuttu lasten ja nuorten psyykkisestä pahoinvoinnista ja on esittely arvioita, että jopa 20 prosenttia heistä kärsii mielenterveyden häiriöistä.

"Tästäkin syystä olisi nykyistä tehokkaammin varmistettava se, että ne tavoitteet joihin oppilashuollon avulla pyritään, toteutuisivat myös käytännössä. Uskottavuuden kannalta on olennaista, että oppilashuollon tarpeet ja käytettävissä olevat resurssit sovitetaan yhteen niin, että tavoitteiden ja käytännön välille ei jää kuilua", Jonkka korostaa.  

Oikeuskanslerin mukaan oppilashuollon vuosikausia jatkunut epätyydyttävä tilanne on perusoikeusnäkökulmasta kestämätön.

Palaa otsikoihin