Psykologien antaman hoidon saatavuus
Kolmen kohdan ohjelma 2012-2014
Psykologiliitto on laatinut kolmen kohdan ohjelman psykologisen hoidon saatavuuden turvaamiseksi vuosina 2012-2014.
Tutkimusten mukaan noin kolme prosenttia väestöstä eli 153 000 henkilöä on mielenterveysongelmien johdosta psykoterapian tarpeessa (Lähde: Psykoterapiakoulutustyöryhmän muistio. OPM 2003:6). Kela korvasi vuonna 2011 kuntoutuksena noin 18 000 nuoren ja aikuisen psykoterapiat. Kelan korvaaman kuntoutuksen piirissä on noin 12 prosenttia psykoterapian tarpeessa olevasta väestöstä.
Kelan ja kuntien/kuntayhtymien tulee molempien kantaa vastuunsa psykoterapian järjestämisessä. Terveydenhuolto- ja kuntoutuslainsäädännön perusteella vastuu on molemmilla. Työnjako on asiakkaiden kannalta toimiva silloin, kun kaikki tarpeellinen hoito ja kuntoutus järjestetään.
Kunnilla ja kuntayhtymillä on vastuu kiireellisen hoidon järjestämisestä sekä hoitotakuun toteuttamisesta. Kelalla on lakisääteinen vastuu järjestää kuntoutusta ja korvata hoitoa sairausvakuutuksesta. Psykoterapia toimintamuotona voi olla tilanteesta riippuen joko hoitoa tai kuntoutusta.
1. HOITOTAKUU KUNNISSA JA KUNTAYHTYMISSÄ
1.3.2005 alkaen potilaslakia, kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitolakia on muutettu siten, että kunnan tai kuntayhtymän velvollisuutena on turvata hoidon aloittaminen perusterveydenhuollossa enintään kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Erikoissairaanhoidossa enimmäisaika on kuusi kuukautta aikuisten kohdalla, lasten- ja nuorisopsykiatriassa enimmäisaika on kolme kuukautta. Tarvittaessa hoito – myös psykoterapia ja neuropsykologinen kuntoutus - tulee järjestää ostopalveluna asiakasmaksun muuttumatta.
Hoitotakuun määräajat koskevat ns. ei-kiireellistä hoitoa. Kiireelliseksi katsottava hoito, esim. kun on kyse ilmeisestä itsemurhariskistä, kunnan tulee järjestää välittömästi ilman mitään jonotusaikoja.
Mielenterveyden avohoito ja psykoterapia on huomioitava erityisesti, koska lääkkeiden määrääminen tai osastohoito alle kolmessa kuukaudessa ei ole ongelma nykyiselle järjestelmälle. Sen sijaan tarpeellinen muu hoito, oli se sitten lyhyt- tai pitkäkestoisempaa psykoterapiaa tai neuropsykologista kuntoutusta, laiminlyödään monin paikoin.
Psykologiliitto edellyttää, että kunnat ja kuntayhtymät varautuvat toteuttamaan sekä kiireellistä hoitoa että hoitotakuun vaatimaa muuta psykoterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta budjetoimalla riittävästi varoja sekä kuntien omiin vakansseihin että ostopalveluihin vuosien 2012-2014 talousarvioissaan.
2. KELAN KORVAAMA KUNTOUTUS
Kela korvaa kuntoutuslain (Laki Kelan kuntoutusetuuksista) perusteella psykoterapiaa ja neuropsykologista kuntoutusta. Kuntoutuspsykoterapian kohteena ovat 16-68 vuotiaiden ihmiset ja tavoitteena heidän työ- ja opiskelukykynsä turvaaminen. Vaikeavammaisten henkilöiden kohdalla psykoterapia ja neuropsykologinen kuntoutus ovat lakisääteisiä myös alle 16-vuotiaitten osalta.
Psykologiliitto oli toistuvasti ehdottanut, että aiempi "harkinnanvarainen" kuntoutuspsykoterapia siirrettäisiin "Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin". Tällöin psykoterapiaa korvattavaisiin kuntoutuksena todetun tarpeen perusteella - eikä korvausten saamista rajoittaisi liian pieni budjetti.
Maan hallitus antoi viimein vuonna 2010 eduskunnalle lakiesityksen, jolla kuntoutuspsykoterapiat on muutettiin Kelan järjestämisvelvollisuuden piiriin osana niitä toimia, jotka ovat keskeisiä työllisyyden ja työkyvyn ylläpitämisessä.
Kuntoutuspsykoterapiat on muutettu lakisääteisiksi 1.1.2011 alkaen.
Kuntoutuspsykoterapioiden korvaamiseen on vuoden 2012 talousarvioon varattu noin 30 miljoonaa euroa. Tämän tarkoituksena on turvata se, että kuntoutuspsykoterapioita voidaan järjestää niiden todellisen tarpeen perusteella, kuten laki nyt velvoittaa.
Seuraava keskeinen tavoite on kuntoutuskorvausten tason nostaminen siten, että liian korkeat omavastuuosuudet eivät estä vähävaraisten henkilöiden psykoterapiaan hakeutumista ja kuntoutusta. Kuntoutuskorvausten tasosta päättää valtioneuvosto asetuksella. Vuonna 2011 valitun uuden hallituksen tulee nostaa kuntoutuspsykoterapian korvaukset sekä nuorilla että aikuisilla 60 euroon käyntikertaa kohti.
3. PSYKOLOGIEN ANTAMAN HOIDON KORVAAMINEN SAIRAUSVAKUUTUKSESTA
Sairausvakuutuslain perusteella korvataan tällä hetkellä runsaat 130 000 psykoterapiakäyntiä vuodessa - lääkärin antamana hoitona. Viimeisen kahdeksan vuoden aikana psykoterapiaa on korvattu lääkärien asiakkaille sairausvakuutuksesta noin miljoona käyntiä 34 miljoonalla eurolla. Sairausvakuutuskorvaukset on maksettu vain lääkärien psykoterapia-asiakkaille. Psykologien ja muiden psykoterapeuttien kuin lääkärien hoidossa olleet asiakkaat eivät ole saaneet sairausvakuutuksesta senttiäkään korvauksia.
Eduskunta voi ja sen tulisi muuttaa lakia siten, että myös psykologin antama hoito korvataan - samalla periaatteella kuin jo nykyisen lain perusteella korvataan fysioterapeutin antama hoito - silloin, kun se tapahtuu lääkärin lähetteellä. Jos psykologin antaman hoidon käyntikerran hinta olisi 80 euroa, asiakkaan maksettavaksi jäisi 20 euroa per käynti. Maassa on runsaasti hoidon tarvitsijoita, joilla olisi varaa ja jotka mielellään maksaisivat 20 euroa käynniltä hyvästä hoidosta.
Toukokuussa 2005 eduskunnan enemmistö, eli 102 kansanedustajaa teki asiaa koskevan lakialoitteen 60/2005 eduskunnalle.
Tällä hetkellä sairausvakuutuksesta korvataan vain lääkärin määräyksestä tehdyn psykologin tutkimuksen kustannuksia. Lakialoitteessa ehdotettiin, että myös laillistetun psykologin antamaa neuvontaa ja hoitoa korvattaisiin 15 käyntikerran osalta yhtä lääkärin lähetettä kohti. Silloin kun psykologilla on lisäksi psykoterapeutin tai neuropsykologin koulutus, hoitoa korvattaisiin vuodessa 160 käyntikertaa yhtä lääkärin lähetettä kohti. Tämä on sama määrä kuin lääkärien antamissa sv-korvatuissa psykoterapioissa tällä hetkellä. Lääkärin lähete voitaisiin uusia hoidon tarpeen mukaisesti.
Lakialoite 60/2005 oli eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä syyskuussa 2005. Valiokunta totesi lausunnossaan, että erillistoimiin ei ole juuri nyt tarvetta ryhtyä, koska sosiaali- ja terveysministeriö lupasi käynnistää kokonaisselvityksen sairausvakuutuksen sairaanhoitokorvausten kehittämisestä vuonna 2006.
Sairaanhoitovakuutuksen kehittämistyöryhmä asetettiin syyskuussa 2006 ja se laati STM:lle yksimielisen esityksen psykoterapian korvaamisesta sairausvakuutuksesta kesäkuussa 2007 - siten, että sairausvakuutuksesta korvattaisiin niiden psykologien antama hoito, joilla on hoidon antamiseen tarpeellinen psykoterapeuttikoulutus. STM:n masennuksen torjuntahankkeen (ns. MASTO-hanke) raportissa syksyllä 2008 sama ehdotus on esitetty ja perusteltu maan hallitukselle uudestaan masennuksen ehkäisyn, hoidon ja kuntoutuksen näkökulmasta.
Myös ns. Ahtelan työryhmän raportissa helmikuussa 2010 esitettiin maan hallitukselle sairausvakuutustyöryhmän psykoterapian saatavuutta koskevien lakimuutosehdotusten toteuttamista. Ahtelan työryhmä arvioi, että psykoterapian nykyistä parempi saatavuus edistäisi opiskelu- ja työhyvinvointia ja lisäisi ihmisten työ- ja toimintakykyä tavalla, jota yhteiskuntamme tarvitsee.
Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä ei kuitenkaan sisällyttänyt psykoterapian sairausvakuutuskorvattavuutta koskevaa ehdotusta maan hallituksen toimintaohjelmaan vuosina 2007-2011. Psykologien antaman hoidon korvaaminen sairausvakuutuksesta vaatii asiaa koskevan muutoksen sairausvakuutuslakiin. Ilman sosiaali- ja terveysministeriön valmistelua ja hallituksen esitystä eduskunta ei käytännössä hyväksy muutoksia lakeihin.
Asia tuleekin ottaa vuonna 2011 valitun uuden hallituksen ja uuden sosiaali- ja terveysministerin valmisteltavaksi.
Psykologien asiakkaille maksettavien sv-korvausten avulla ihmisille voitaisiin järjestää olennaisesti lisää sellaisia mielenterveyteen ja elämänkriiseihin liittyviä palveluja, neuvontaa, ohjausta ja lyhytkestoisia hoitoja, joita julkisella sektorilla on riittämättömästi saatavilla. Osa pidemmistä hoidoistakin voitaisiin hoitaa kokonaan sv-korvausten avulla.
Valtiolle psykologien antamasta sv-korvatusta hoidosta tulisi kustannuksia noin viisi miljoonaa euroa, jos lisäkäyntejä olisi 110 000 vuodessa. Säästöjä syntyisi mm.:
- vähentyneiden sairauspoissaolojen ja sairauspäivärahojen,
- parantuneen toimintakyvyn työpaikoille ja oppilaitoksille tuottaman hyödyn,
- hidastuneen eläkkeelle siirtymisen,
- hitaamman lääkekustannusten kasvun, sekä
- raskaampien hoitojen tarpeen vähenemisen kautta.
Liitto vaatii, että psykologien antaman hoidon korvaaminen sairausvakuutuksesta tulee aloittaa vuoden 2013 aikana. Siihen tarvittavat varat, noin 5 miljoonaa euroa, tulee varata vuoden 2013 valtion varsinaiseen tai lisätalousarvioon. Sairausvakuutuslain muuttaminen on teknisesti helppo toimenpide - ja uudistus on mahdollista toteuttaa varsin nopealla aikataululla.