Budjettiriihestä lisärahoitusta Kela-korvauksiin

Korvausten nosto kohdentuu yksityisten lääkäripalveluiden Kela-korvauksiin. Yleis- ja erikoislääkäreiden vastaanottojen, psykoterapian ja hammaslääkärien perustutkimusten Kela-korvaukset nousevat. Hallitus perustelee korvausten nostoa hoitojonojen purkamisella.

Psykologiliiton näkemyksen mukaan pelkästään lääkärien antaman psykoterapian korvaustason nostaminen ei paranna psykoterapian saatavuutta, sillä asiakkaan kustannusten pieneneminen kohdentuu vain hyvin pieneen osaan psykoterapioista, ja lähtökohtaisesti hoidon itse maksaville asiakkaille. 

Hallitusohjelmassa on myös nostettu esiin neuropsykiatrisesti oireilevien lasten ja nuorten kasvanut tuen tarve, johon pyritään vastaamaan lisäämällä häiriöiden kuntoutukseen Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta 20 miljoonaa euroa vuodessa, kunnes uusi vammaispalvelulaki on saatu voimaan. Lisämäärärahalla on suunniteltu mahdollistettavan LAKU-perhekuntoutusta sekä Oma Väylä – ja sopeutumisvalmennuskursseja aiempaa useammalle. 

Nuorten neuropsykiatristen häiriöiden kuntoutus kuuluu kuitenkin myös harkinnanvaraisen neuropsykologisen kuntoutuksen piiriin. Tätä kuntoutusmuotoa on käytetty huomattavasti muita vähemmän erityisesti sen vuoksi, että siitä jää asiakkaalle verrattain suuri omavastuu. Psykologiliitto katsoo, että on ilmeisen tärkeää, että asiakas saa hänelle kuntoutussuunnitelmassa soveltuvimmaksi arvioitua kuntoutusta, eikä kuntoutusmuotoa valita vain taloudellisin perustein. Lisärahoituksella voitaisiin siis tukea neuropsykiatrisissa häiriöissä neuropsykologisen kuntoutuksen saatavuutta esimerkiksi sitä kautta, että Kelan korvausta nostettaisiin, jolloin asiakkaiden omavastuut pienenisivät.

Psykologiliiton viesti päättäjille on, että palveluiden saatavuuden parantamiseen tähtäävässä Kela-korvausten lisärahoituksessa on huomioitava psykologien asiantuntemus ja osaaminen, ja vaikuttamistyötä siltä osin jatketaan.