Siirry sisältöön

Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että ihminen mielenterveys tulisivat paremmin huomioiduiksi päätöksenteossa. Siksi olemme mukana psykologeja ja mielenterveyttä koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikutamme valmistelussa, päätöksenteossa ja lainsäädäntötyössä.

Liitto lukuina

  • Suomen Psykologiliitto ry on perustettu vuonna 1957.
  • Liiton jäsenmäärä on noin 7500. Työelämässä jäseniä on noin 5000.
  • Yli 85 % suomalaisista psykologeista on järjestäytynyt Psykologiliittoon.
  • Myös opiskelijat ja eläkeläiset ovat täysivaltaisia jäseniä.
  • Toimistossa on 12 työntekijää. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä.
  • Vakavaraisen liiton toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla.

Mitä psykologi tekee?

  • Psykologi on yliopistokoulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka asiantuntijuutta ovat kasvu ja kehitys, tunne-elämä, käyttäytyminen, muisti, oppiminen ja tiedonkäsittely, ihmissuhteet ja kriisitilanteet.
  • Vain laillistetut psykologit voivat käyttää psykologin nimikettä ja tehdä psykologin työtä. Sosiaali- ja terveysalan alan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää laillistukset ja valvoo psykologien toimintaa yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Näin taataan asiakkaille, että jokaisella psykologin työtä tekevällä on riittävä koulutus ja ammattitaito.

Työkenttä

  • Psykologeja on työmarkkinoilla noin 5000. Heistä 4400 työskentelee toisen palveluksessa ja 600 yrittäjänä. Lisäksi osa on osa-aikaisia yrittäjiä.
  • Psykologeilla on käytännössä täystyöllisyys, ja työvoimapulaa on joillain alueilla.
  • Enemmistö psykologeista työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa. Työpaikkana on esimerkiksi terveyskeskus, päiväkoti, koulu tai oppilaitos, perheneuvola, psykiatrian poliklinikka tai sairaala.
  • Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alalla.
  • Korkeakouluissa psykologeja työskentelee opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina.
  • Valtion palveluksessa psykologeja on esimerkiksi te-toimistoissa ja vankiloissa.
  • Huomattava osa psykologeista työskentelee yrittäjänä joko osa- tai kokoaikaisesti esimerkiksi psykoterapeuttina, neuropsykologina, kouluttajana, työnohjaajana tai konsulttina.

Työmarkkinasektoreittain

  • Kuntasektorin palkansaajat 61 %
  • Yksityisen sektorin palkansaajat 16 %
  • Yrittäjät 12 %
  • Valtion palkansaajat 6 %
  • Yliopistojen palkansaajat 5%

Palkkaus

  • Psykologien palkkaus vaihtelee työtehtävän mukaan.
  • Kunnissa psykologi-nimikkeellä vakituisessa kokopäivätyössä työskentelevien keskipalkka oli 3779 €/kk (2019).
  • Valtiolla psykologin tehtävissä vakituisessa kokopäivätyössä työskentelevien keskipalkka oli 3844 €/kk (2019).
  • Yliopistoissa vakituisessa kokopäivätyössä työskentelevien keskipalkka oli 3936 €/kk (2019).
  • Yksityisellä kokoaikatyössä vakituisessa kokopäivätyössä työskentelevien keskipalkka oli 4453 €/kk (2019).

Koulutus

  • Psykologian maisteriksi voi opiskella Jyväskylän yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Turun yliopistossa, Tampereen yliopistossa ja Åbo Akademissa.
  • Aloituspaikkoja on noin 250, joista ruotsinkielisiä noin 20.
  • Psykologien yleisimmät täydennyskoulutukset ovat erikoispsykologikoulutus ja psykoterapeuttikoulutus.