Psykologiliitto on psykologien ammatti- ja edunvalvontajärjestö

Psykologiliitto edistää jäsentensä palkka- ja ammatillisia etuja sekä työllisyyttä. Liitto pyrkii myös vaikuttamaan siihen, että ihminen ja mielenterveys tulisivat paremmin huomioiduiksi päätöksenteossa. Siksi olemme mukana psykologeja ja mielenterveyttä koskevassa yhteiskunnallisessa keskustelussa ja vaikutamme valmistelussa, päätöksenteossa ja lainsäädäntötyössä.

Liitto lukuina

• Suomen Psykologiliitto ry on perustettu vuonna 1957.
• Liiton jäsenmäärä on noin 8400.
• 85 % suomalaisista psykologeista on järjestäytynyt Psykologiliittoon.
• Myös opiskelijat ja eläkeläiset ovat täysivaltaisia jäseniä.
• Toimistossa on 13 työntekijää. Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä.
• Vakavaraisen liiton toiminta rahoitetaan pääosin jäsenmaksuilla.

Vuosikertomus

• Mitä liitossa tehtiin viime vuonna? Lue vuosikertomus.

Mitä psykologi tekee?

• Psykologi on yliopistokoulutettu terveydenhuollon ammattihenkilö, jonka asiantuntijuutta ovat kasvu ja kehitys, tunne-elämä, käyttäytyminen, muisti, oppiminen ja tiedonkäsittely, ihmissuhteet ja kriisitilanteet.
• Vain laillistetut psykologit voivat käyttää psykologin nimikettä ja tehdä psykologin työtä. Sosiaali- ja terveysalan alan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää laillistukset ja valvoo psykologien toimintaa yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Näin taataan asiakkaille, että jokaisella psykologin työtä tekevällä on riittävä koulutus ja ammattitaito.

Työkenttä

• Psykologeja on työmarkkinoilla noin 5600. Heistä 1400 työskentelee yrittäjänä. Lisäksi osa on osa-aikaisia yrittäjiä.
• Suurin osa psykologeista työskentelee hyvinvointialueiden palveluksessa. Työpaikkana on esimerkiksi terveyskeskus, päiväkoti, koulu tai oppilaitos, perheneuvola, psykiatrian poliklinikka tai sairaala.
• Kunnissa psykologeja on työllisyyspalveluissa.
• Yksityisen työnantajan palveluksessa psykologit toimivat esimerkiksi työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina sekä työ- ja organisaatiopsykologian alalla.
• Korkeakouluissa psykologeja työskentelee opettajina, tutkijoina sekä opintopsykologeina.
• Valtion palveluksessa psykologeja on esimerkiksi vankiloissa.
• Psykologeja toimii myös seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä perheneuvojina.
• Huomattava osa psykologeista työskentelee yrittäjänä joko osa- tai kokoaikaisesti esimerkiksi psykoterapeuttina, neuropsykologina, kouluttajana, työnohjaajana tai konsulttina.

Työmarkkinasektorit

Liiton jäsenet työskentelevät eri sektoreilla seuraavasti: (2025)

• 52 % hyvinvointialueet
• 26 % yrittäjät
• 13 % yksityinen
• 3 % yliopistot
• 2 % kunta
• 2 % valtio
• 2 % YTHS
• alle 1 % seurakunta ja Åland

Palkkaus

• Psykologien palkkaus vaihtelee työtehtävän mukaan. Vakituisessa kokoaikatyössä psykologin tehtävissä kokonaispalkka vuonna 2025 oli liiton palkkatutkimuksen mukaan keskimäärin
• Hyvinvointialueilla 4784 €/kk 
• Valtiolla  5561 €/kk
• Yliopistoissa opetus- ja tutkimushenkilöstöllä 5278 €/kk, opintopsykologeilla 4710 €/kk 
• Yksityisellä sektorilla 5125 €/kk 
• Työllisyysalueilla  4377 €/kk

Koulutus

• Psykologian maisteriksi voi opiskella Jyväskylän yliopistossa, Helsingin yliopistossa, Itä-Suomen yliopistossa, Turun yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Åbo Akademissa.
• Aloituspaikkoja on noin 400, joista ruotsinkielisiä noin 20.
• Psykologien yleisimmät täydennyskoulutukset ovat erikoispsykologikoulutus ja psykoterapeuttikoulutus.