Siirry sisältöön

etäkuntoutus, kuntotuspsykoterapia, ulkomailla, etäterapia, potilasvakuutus

Hoitokontaktin jatkaminen asiakkaan oleskellessa ulkomailla

Viime aikoina psykologien ja psykoterapeuttien keskuudessa on esiintynyt paljon keskustelua mahdollisuudesta jatkaa hoitosuhdetta asiakkaan oleskellessa tilapäisesti ulkomailla, ja liittoonkin on tullut tiedusteluja asiasta. Etäterapian yleistymisen myötä käyntien peruminen fyysisistä esteistä johtuen on entistä harvinaisempaa, ja hoidon toteuttaminen on aiempaa joustavampaa. Terveydenhuollon toiminnan säätely asettaa kuitenkin rajoituksia ja huomioitavia tekijöitä etäyhteydellä työskentelyyn. Liitto on valmistellut ohjeistuksen, jota varten asiaa on selvitetty olemalla yhteydessä Potilasvakuutuskeskukseen, Kelaan ja Valviraan. 

Potilasvakuutuslaki edellyttää, että jokaisella terveydenhuollon palveluntarjoajalla on oltava vakuutus potilasvahinkojen varalta. Psykologiliiton ammatinharjoittajajäsenet kuuluvat potilasvakuutuksen piiriin liiton kautta. Potilasvakuutukseen kuuluu Suomen maantieteellisellä alueella annettu hoito, ja sama rajaus koskee etähoitoa. Potilasvakuutuskeskuksen ohjeistuksen mukaisesti poikkeukseksi lain soveltamisalaan katsotaan kuuluvaksi tilanteet, joissa joko asiakas tai hoitoa antava terveydenhuollon ammattihenkilö on sattumanvaraisesta syystä tilapäisesti ulkomailla ja hoito järjestetään etäyhteydellä. Edellytyksenä on, että hoitosuhde on selkeästi muodostunut Suomessa palveluntuottajalle, joka on rekisteröity Suomeen.

Potilasvakuutuksen ohjeistus on herättänyt kysymyksiä siitä, mikä lasketaan tilapäiseksi ulkomailla oleskeluksi. Psykologiliiton Potilasvakuutuskeskuksesta saaman vastauksen mukaan tilapäistä oleskelua ei ole erikseen määritelty, mutta tällä hetkellä lakia sovelletaan niin, että käytännössä on kyse yksittäisestä hoitokerrasta, jolloin potilas tai terveydenhuollon ammattihenkilö on tilapäisesti sattumanvaraisesta syystä, eli esimerkiksi lomamatkan vuoksi ulkomailla. Vastaavasti Potilasvahinkokeskuksen mukaan esimerkiksi opiskelijavaihdon tai työn vuoksi toteutuvaa pidempää oleskelua ulkomailla ei voida lain mukaan pitää tilapäisenä oleskeluna. Ulkomailla oleskelun tilapäisyys näyttäytyy yhä jossain määrin tulkinnanvaraisena, mutta selkeästi potilasvakuutus rajoittuu ainakin tällä hetkellä pieniä poikkeuksia lukuun ottamatta Suomen rajojen sisällä toteutuvaan hoitoon.   

Valviran ja Kelan ohjeistukset antavat kuitenkin enemmän liikkumavaraa hoidon toteuttamiseen mahdollistaen hoitokontaktin jatkumisen tilanteessa, jossa ulkomailla oleskelevan suomalaisen saama terveydenhuollon palvelu ei enää kuulu Suomen potilasvakuutuksen piiriin. Suomessa toimivan terveydenhuollon yksityinen palveluntarjoaja voi tarjota yksityisen terveydenhuollon palveluja ulkomailla väliaikaisesti oleskelevalle suomalaiselle. Terveydenhuoltoa ohjaavan lainsäädännön pyrkimyksenä on taata turvalliset ja laadukkaat palvelut potilaalle, ja lakia valvovan viranomaisen näkemyksen mukaan hoitosuhteen katkaiseminen esimerkiksi lyhyen ulkomailla oleskelun vuoksi ei ole tarkoituksenmukaista potilaan edunkaan näkökulmasta. Palvelua tuottavan terveydenhuollon ammattihenkilön on huolellisesti arvioitava sekä palvelu- että potilaskohtaisesti, soveltuuko palvelu toteutettavaksi etäpalveluna. Etäpalvelun tuottajan on huolehdittava riittävästä tietosuojasta sekä varmistettava tietoturvan ja potilasturvallisuuden toteutuminen. Etäpalvelua tuottavan terveydenhuollon ammattihenkilön on lisäksi tarpeen mukaan varattava asiakkaalle mahdollisuus tavanomaiseen vastaanottokäyntiin tai ohjattava hänet muuhun hoitopaikkaan kohdemaassa.

Pidempiaikaisestikin ulkomailla oleskelevalla suomalaisella on oikeus ostaa Suomessa toimivalta palveluntuottajalta palvelua. Tällöin palveluntuottajan on informoitava asiakasta siitä, ettei kyseessä oleva palvelu kuulu Suomen potilasvakuutuksen ja viranomaisvalvonnan piiriin. Lupa- ja valvontaviranomaisen toimivalta palveluiden valvontaan ulottuu ainoastaan Suomessa annettaviin palveluihin.

Kela korvaa kuntoutusta Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain (kuntoutuslaki, 566/2005) perusteella. Jos kuntoutuksen myöntämisperusteissa tapahtuu muutos, joka vaikuttaa asiakkaan oikeuteen saada kuntoutuspsykoterapiaa tai kuntoutuspsykoterapian myöntämisen edellytykset eivät enää täyty, Kela tarkistaa kuntoutuspäätöksen tai lakkauttaa sen. Kela ei ole tarkistanut tai lakkauttanut kuntoutuspäätöksiä sen vuoksi, että asiakas on lähtenyt ulkomaille ja jatkanut kuntoutuspsykoterapiaa etäterapiana. Harkinta kuntoutuspsykoterapian jatkamisesta etäterapiana jää Kelan ohjeistuksen mukaisesti asiakkaan ja palveluntuottajan vastuulle. Palveluntuottajan on tällöin informoitava asiakasta siitä, ettei etäkuntoutuksena ulkomaille toteutettu kuntoutuspsykoterapia kuulu Suomen potilasvakuutuksen piiriin ja että viranomaiset eivät valvo toimintaa.