KELA kilpailuttaa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen palvelut vuonna 2026 – Psykologiliitto osallistui markkinavuoropuheluun
Kela on ilmoittanut kilpailuttavansa vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen osa-alueet vuonna 2026, ja uudet sopimukset astuvat voimaan vuoden 2027 alusta lähtien. Hankintaa on valmisteltu alkuvuodesta 2024 saakka, ja Psykologiliitto on ollut mukana valmistelussa Kelan kutsumana. Liitto osallistui kesän kynnyksellä myös kilpailutuksen markkinavuoropuheluun, jossa pyydettiin kommentteja kilpailutusmateriaalien alustaviin luonnoksiin. Jo aiemmin, Kelan syksyllä 2024 järjestämissä työpajoissa, käsiteltiin uudistuvaa palvelukuvausta, kotikäyntilisän muutoksia sekä muutoksia matkakorvausten maksamiseen. Psykologiliitto ja AKY – Akavalaiset yrittäjät kokivat kuitenkin, että yhteinen työskentely näissä työpajoissa jäi pintapuoliseksi: https://www.psyli.fi/akyn-kannanotto-vaativan-laakinnallisen-kuntoutuksen-hankinnat-liitot-olisivat-toivoneet-aitoa-yhteistyota-kelan-kanssa/
Jatkossa vain hinta ratkaisee
Kilpailutusmateriaalista käy ilmi Kelan jo aiemmin julkistamat uudistukset: Tulevassa hankinnassa palveluntuottajien valinta tehdään jatkossa halvimman hinnan perusteella, eikä terapeutin koulutusta ja kokemusta oteta huomioon laatutekijöinä. Näin ollen Kelan tulkinnan mukaan aiemmin käyty koulutus ja osaaminen eivät ole merkityksellisiä asioita palveluntuottajia valittaessa.
Kelan mukaan laatu on kirjoitettu sisään uuteen palvelukuvaukseen. Siinä laatua kuvataan hyvän kuntoutuskäytännön ja asiakaslähtöisyyden kautta. Tämän lisäksi Kela asettaa vaatimuksia palveluntuottajille sopimuskauden aikaisen täydennyskoulutuksen, työnohjauksen ja mentoroinnin suhteen. Sopimuskauden aikana palveluntuottajan on esimerkiksi huolehdittava, että jokainen kuntoutusta toteuttava käy täydennyskoulutusta vähintään yhden opintopisteen verran vuotta kohden. Psykologiliitto on useaan kertaan ilmaissut kantanaan, kuinka sopimuskauden aikainen täydennyskoulutusvaatimus kohtelee epätasa-arvoisesti eri kuntoutusmuotoja ja palveluntuottajia.
– Täydennyskoulutusvaatimus lyhyemmän pohjakoulutuksen käyneille vasta-alkajille on aivan perusteltu, ja sillä varmasti on jotain yhteyttä palvelun laatuun. Mutta esimerkiksi neuropsykologisessa kuntoutuksessa ja psykoterapiassa psykologitaustaisilla palveluntuottajilla on jo pohjakoulutusvaatimuksena laajan yliopistokoulutuksen lisäksi vuosia kestävä erikoistumis- tai täydennyskoulutus. Lainkaan epäilemättä psykoterapeuttien tai neuropsykologien halukkuutta täydentää osaamistaan vielä senkin jälkeen, näyttäytyy tämä kaikille sama, yhdestä putkesta vetäisty vaatimus kuntoutuksen aikaisesta täydennyskoulutuksesta kuitenkin aika erikoisena, toteaa Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
Kela ei myöskään huomioi ennen sopimuskauden alkua käytyjä täydennyskoulutuksia paitsi, jos ne on suoritettu juuri sopimuskautta edeltävänä vuonna.
– Voi olla varsin haastavaa löytää erittäin pitkälle koulutetuille erityisasiantuntijoille juuri sopimuskaudelle osuvaa, mielekästä ja osaamista aidosti lisäävää koulutusta. Mitä tapahtuu siis tilanteessa, että sopivaa koulutusta ei juuri sille ajanjaksolle osu? Riskinä tässä on, että joku kaupallinen toimija tässä keksii markkinaraon, ja järjestää jotain ”turhaa”, mutta muodollisesti vaatimukset täyttävää koulutusta, jonka palveluntuottajat joutuvat kuitenkin maksamaan voidakseen palveluntuottajina jatkaa. Kelan mielestä kuitenkin tällainen toiminta voi ilmeisesti olla laadun tae, ihmettelee erityisasiantuntija Katja Vähäkangas.
Työnohjaus on pakollista psykoterapeuteille, ja mentorointia suositellaan kuntoutusmuodosta riippumatta kaikille, joilla on työkokemusta vähemmän kuin kaksi vuotta. Työnohjauksen ja mentoroinnin ero ei kuitenkaan alustavien kilpailutusmateriaalien perusteella näyttäydy täysin selkeänä.
Muutoksia korvauksiin ja hinnoittelumalliin
Kelan jo aiemmin ilmoittamien muutosten mukaan ryhmäterapiat omana kuntoutusmuotona päättyvät, mutta ryhmäkäyntejä voi toteuttaa yksilöterapian sisällä. Ryhmäkäynneistä alustavien materiaalien mukaan maksettava korvaus ei kuitenkaan riittävästi kata käyntien järjestelystä, suunnittelusta, totutuksesta sekä kirjaamisesta aiheutuvaa sidoksista työtä. Uusi kilometrikorvausmalli puolestaan tulee pienentämään lähes poikkeuksetta palveluntuottajien saamaa korvausta kaiken pituisilla matkoilla.
Palveluntuottajien täytyykin huomioida tarjouksia antaessaan myös uudenlainen hinnoittelumalli sekä sen kustannusvaikutukset oman toiminnan kannalta. Hinnoittelumalli suosii liiton tulkinnan mukaan vastaanottokäynteinä tehtäviä 45 minuutin käyntejä. Riskinä on, että syrjäseutujen kuntoutus vähenee, tai sitä toteutetaan pääsiassa etäyhteyksien välityksellä.
Pelkällä hinnalla kilpailu saattaa johtaa tilanteeseen, jossa kokeneet ja koulutetut yksinyrittäjät ja pienet yritykset jäävät ilman sopimusta, koska laatu ja osaaminen jäävät hankinnan painotuksista pois. Psykologiliitto onkin huolissaan siitä, että asiakkaiden tarvitsemaa erityisosaamista ei jatkossa ole enää muuttuvan kilpailutuksen seurauksena tarjolla. Edellisessä kilpailutuksessa, jossa laatua arvotettiin 20 % ja hintaa 80 %, asiakkaiden tarvitseman erityisosaamisen saatavuus väheni huomattavasti, ja jouduttiin tekemään täydentäviä hankintoja. Nyt edellisen kilpailutuksen kokemukset on ilmeisesti unohdettu ja Kela haluaa kokeilla uudelleen samaa.