Pandemian koettiin vaikuttaneen työssä jaksamista heikentävästi erityisesti yliopistosektorilla. Yli puolet yliopistosektorin kyselyyn vastanneista ilmoitti pandemian heikentäneen työssä jaksamista, kuntasektorilla useampi kuin joka kolmas. Valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskentelevistä noin neljäsosa koki pandemian vaikuttaneen työssä jaksamiseen heikentävästi. Päätoimisten ammatinharjoittajien joukossa osuus oli pienempi kuin muissa vastaajaryhmissä, 14 %. 

Positiivisia vaikutuksia työssä jaksamiseen raportoivat eniten valtiolla työskentelevät: heistä joka viides koki jaksamisensa parantuneen pandemian aikana. Kuntasektorilla myönteisiä vaikutuksia oli kokenut vain muutama prosentti vastaajista. Muiden vastaajien joukossa osuudet olivat kymmenesosan luokkaa. Päätoimisista ammatinharjoittajista yli kolmella neljäsosalla sekä yksityisen sektorin palkansaajista enemmistöllä (62 %) työssä jaksaminen oli useimpien kohdalla pysynyt ennallaan pandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Kuntasektorilla työskentelevistä noin puolet oli samaa mieltä, valtiolla 41 %. Eniten pandemia näyttää vaikuttaneen yliopistolla työskenteleviin, sillä heistä vain joka viides raportoi jaksamiseen pysyneen ennallaan.

Työskentelyolosuhteissa ongelmia kuntasektorilla 

Palkkatutkimuksiin vastanneita pyydettiin arvioimaan työnantajan toimintaa koronapandemian aikana kolmella eri osa-alueella: työskentelyolosuhteet (esim. etätyö, työvälineet, turvallisuus), yhteisöllisyys (esim. vuorovaikutus, virkistys) sekä esimiehen antama henkilökohtainen tuki. Vastaukset annettiin 5-portaisella Likert-asteikolla (1=heikoin arvo, 5=korkein arvo). 

Kuntasektorin vastaajat olivat muita tyytymättömämpiä työskentelyolosuhteisiin, joita piti erittäin huonoina tai huonoina viidesosa vastaajista. Vastaajat kertoivat mm. että työnantaja ei ole sallinut etätyötä tai hankkinut siihen tarvittavia välineitä. Monet kertoivat työmäärän lisääntyneen pandemian aikana, mikä oli vaikuttanut jaksamiseen heikentävästi. Kuntasektorin vastaajat olivat valtiolla ja yksityisellä sektorilla työskenteleviä tyytymättömämpiä myös yhteisöllisyyden toteutumiseen: joka toinen vastaaja antoi arvosanaksi 1 tai 2. Avoimissa vastauksissa kerrottiin, että työhyvinvointipäivät ja yhteiset kahvihetket kollegoiden kanssa olivat jääneet pois pandemian myötä.

Valtiolla työskenteleville oli ominaista tyytyväisyys työnantajan toimintaan työskentelyolosuhteiden osalta: yli puolet vastaajista antoi sille arvosanan 4 ja joka kymmenes 5. Valtiolla siirryttiin systemaattisesti etätöihin etätyösuosituksen tultua voimaan. Avoimissa vastauksissa tuotiin kuitenkin esille yksikkökohtaisia eroja: toisaalla etätyö sujui joustavasti, joissain paikoissa työntekijöiden tekemisiä vahdittiin tarkasti.

Yksityisen sektorin ja yliopistojen palkansaajat muita tyytyväisempiä

Yksityisellä sektorilla toimivat vastaajat olivat niin ikään keskimäärin tyytyväisiä työskentelyolosuhteiden toteutumiseen. Heistä 42 % antoi arvosanan 4 ja neljäsosa 5. Yksityisellä työskentelevät olivat muita useammin tyytyväisempiä esimiehen antamaan tukeen: noin puolet vastaajista antoi arvosanan 4 tai 5.

Yliopistosektorin vastaajat olivat muita tyytyväisempiä työskentelyolosuhteisiin: yhdeksän kymmenestä arvioi ne hyviksi tai erittäin hyviksi. Yhteisöllisyyden ja esimiehen antaman tuen suhteen heidän vastauksensa olivat jakautuneempia. Puolet vastaajista olivat tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä yhteisöllisyyden toteutumiseen, mutta kolmasosa tyytyväisiä. Esimiehen antamaan tukeen kolmasosa oli tyytymättömiä tai erittäin tyytymättömiä, mutta 40 % tyytyväisiä. Yliopistolla työskentelevistä kukaan ei ollut erittäin tyytyväinen yhteisöllisyyden tai esimiehen antamaan tukeen, toisin kuin muilla sektoreilla.

Yrittäjät toipuneet pandemian aiheuttamasta iskusta

Ensimmäisen koronakevään sulkutila iski dramaattisesti monen yrittäjän arkeen. Liiton ammatinharjoittajille toteuttamassa kyselyssä (4/2020) yli puolet psykologiyrittäjistä kertoi töiden vähentyneen, mistä seurasi tulonmenetyksiä. Kyselyn mukaan ryhmäterapiat ja -kuntoutukset sekä kliiniset potilastutkimukset samoin kuin koulutustilaisuudet olivat poikkeusaikana siirtyneet tai jääneet yrittäjiltä kokonaan pois. Yksilötapaamisia ja työnohjauksia jatkettiin etänä, usein kuitenkin tapaamisia oli harvennettu tai siirretty myöhempään ajankohtaan. Sopimuksia asiakkaiden ja yritysten kanssa oli jäänyt solmimatta tai keskeytynyt. Laskutettavaa oli kertynyt entistä vähemmän.

Ammatinharjoittajille kohdennettuun ansiotasokyselyyn (10–11/2021) vastanneita pyydettiin arvioimaan seuraavien tekijöiden toteutumista koronapandemian aikana kolmella eri osa-alueella: työskentelyolosuhteet (esim. etätyö, työvälineet, turvallisuus), yhteistyökumppaneiden kanssa toteutunut yhteistyö sekä kollegiaalinen tuki. Vastaukset annettiin 5-portaisella Likert-asteikolla (1=erittäin huono, 5=erittäin hyvä).

Päätoimisista ammatinharjoittajista juuri kukaan eri arvioinut mitään osa-aluetta erittäin huonoksi. Työskentelyolosuhteet melko tai erittäin hyviksi arvioi 86 % vastaajista. Yhteistyö yhteistyökumppaneiden kanssa oli noin puolella onnistunut hyvin tai melko hyvin, melko huonosti kymmenesosalla vastaajista. Kollegiaalisen tuen osa-alueella raportoitiin muita enemmän tyytymättömyyttä: hieman alle puolet antoi arvosanan melko tai erittäin hyvä, mutta noin viidesosa arvioi sen melko huonoksi.