Siirry sisältöön

työaika, korona, rokotus

Koronarokotuksessa käynti ja työaika

Koronarokotukset ovat edenneet työikäisiin. Tartuntatautilain mukaan työntekijällä on oikeus käydä valtioneuvoston päättämässä yleisessä vapaaehtoisessa koronarokotuksessa työaikana, jos se ei ole vaikeudetta mahdollista muuna aikana. Osa työnantajista on jo päättänyt, että rokotuksessa saa automaattisesi käydä työajalla, ja muidenkin työnantajien toivotaan toimivan samoin. Asian voi selvittää omalla työpaikalla toimivalta JUKOn, YTN:n tai muulta akavalaiselta luottamusmieheltä.

Tartuntatautilain 45§ merkitsee, että jos rokotusaikaa ei saa kohtuudella varattua vapaa-ajalle, rokotuksessa voi käydä työajalla ja siihen käytetty aika matkoineen luetaan työajaksi. Tämä ei määräydy työaikalain tai virka- ja työehtosopimuksen mukaan, sillä tartuntatautilaki sivuuttaa tältä osin sopimusmääräykset.

Valtion työmarkkinalaitos on ohjeistanut työnantajia seuraavasti:  ”Virastoissa on perusteltua mahdollistaa joustava pääsy rokotuksiin valtion palveluksessa olevan henkilöstön nopean ja kattavan rokottautumisen edistämiseksi. Rokotusaikojen varaamisen ohjaamista työajan ulkopuoliseen aikaan on syytä tehdä vain silloin, kun se on välttämätöntä virkatehtävien suorittamisen varmistamiseksi”.

Koronarokotteen ottaminen on kuitenkin vapaaehtoista, eli työnantaja ei voi määrätä siihen.

– On tärkeää, että kaikki saavat koronarokotteen niin nopeasti kuin mahdollista. Siksi oletuksemme on, että myös yksityisellä sektorilla työskentelevien psykologien annetaan käydä rokotuksessa työajalla ensimmäisenä mahdollisena ajankohtana, liiton pääsihteeri Annamari Jokinen vetoaa.