Siirry sisältöön

Koulupsykologin on oltava osa koulun arkea hallintomallista riippumatta

Lasten ja nuorten tarve opiskeluhuollon psykologipalveluille on kasvanut. Myös koulut ja oppilaitokset tarvitsevat psykologien asiantuntemusta toiminnassaan. Hyvinvointialueet eivät ole pystyneet turvaamaan lainmukaisia opiskeluhuollon psykologipalveluja. Nyt onkin pohdittu tulisiko koulupsykologit ja -kuraattorit siirtää takaisin kuntien työntekijöiksi.

Opetusministeri Anna-Maja Henriksson pohti lauantaina 6.4.2024 Helsingin Sanomien haastattelussa, olisiko parempi, jos oppilashuollon psykologit ja kuraattorit olisivatkin kuntien työntekijöitä. Syynä pohdintaan on, että opetusministeri on saanut paljon yhteydenottoja, joissa kerrotaan, että opiskeluhuolto on aiempaa vähemmän läsnä. Pääministeri Petteri Orpo nosti ajatuksen opiskelijahuollon henkilöstön siirtämisestä takaisin kuntiin esille pääministerin haastattelutunnilla. Pääministeri perusteli tarvetta selvittää asiaa sillä, että koulun aikuisten yhteistyön on sujuttava kouluilla ilman mutkia.

Psykologiliitto vastusti ennen sote-uudistuksen toteuttamista koulupsykologien siirtoa hyvinvointialueille. Koulupsykologi on tärkeä osa koulujen arkea ja erityisesti ennaltaehkäisevää yhteisöllistä työtä ei voi tehdä kouluyhteisön ulkopuolelta. Lapsilla ja nuorilla tulisi myös olla matala kynnys ottaa yhteyttä koulupsykologiin, mikä ei toteudu, jos koulupsykologi ei ole omalla koululla tai oppilaitoksella. Kun opiskeluhuollon psykologipalvelut on jo siirretty hyvinvointialueiden vastuulle, on kuitenkin arvioitava tarkkaan, tehdäänkö perään uutta hallinnollista muutosta. 

Psykologiliitto muistuttaa, että tärkeintä opiskeluhuollon palvelujen järjestämisessä on, että ne toteutuvat lähipalveluna kouluilla ja oppilaitoksissa. Tiedonkulun eri ammattilaisten välillä tulisi olla saumatonta ja kaikilla tulisi olla omat selkeät roolinsa moniammatillisessa yhteistyössä. Lasten, nuorten ja opetushenkilöstön kannalta on välttämätöntä, että opiskeluhuolto on läsnä koulujen arjessa niin kriisissä kuin toteuttamassa opiskeluhuoltolain mukaista ensisijaista tehtäväänsä yhteisöllisessä ennaltaehkäisevässä työssä. 

Opiskeluhuollon palvelujen hallintorakenteesta riippumatta hyvinvointialueiden tulee luoda toimivat ja selkeät hoitopolut lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluille, jotta kouluista pystytään tarpeen tullen ohjaamaan lapsia ja nuoria sujuvasti heidän tarvitsemaansa hoitoon. 

– Psykologiliitto käy parhaillaan aktiivista keskustelua päättäjien kanssa vaihtoehdoista turvata koulupsykologipalvelut. Keskeisintä nyt on varmistaa koulupsykologipalveluiden toimivuus, toteaa Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.

Aiheeseen liittyvää