Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma julkaistiin
Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi perjantaina 18.12. kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelman vuosille 2020–2022. Uudistamisen lähtökohtana on kuntoutus osana hyvinvointipalvelukokonaisuutta.
– Kuntoutuspalveluja tulee kehittää yhdessä muiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Kuntoutus ei ole irrallinen tapahtuma tai vastaanotto, vaan kiinteä osa asiakkaan hoito- ja kuntoutusprosessia”, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru sanoi toimintasuunnitelman julkistustilaisuudessa.
Osana meneillään olevaa Tulevaisuuden sote-keskusten kehittämistä perustetaan työkyvyn palvelun osaamiskeskus, jonka kautta kuntoutuspalveluja jalkautetaan sote-keskuksiin.
Yksi kuntoutuksen haaste on ollut se, että työllisyyspalvelut ovat olleet osittain erillisiä asiakkaan hoito- ja kuntoutuspolusta. Kuntoutuspalveluiden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole riittävästi tunnistettu työllisyyden tukemisessa. Toimintasuunnitelman myötä työttömien työkyvyn tuen tarpeen tunnistamiseen panostetaan moniammatillisissa tiimeissä.
– Kuntoutus ja työllisyys linkittyvät vahvasti yhteen. Haluamme tarjota kuntoutusmahdollisuuksia sosiaaliturvaetuuksien rinnalle, totesi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen julkistustilaisuudessa.
Mielenterveys tärkeässä roolissa kuntoutuksessa
Kuntoutuksen tavoitteena on vahvistaa ja ylläpitää työ- ja toimintakykyä. Mielenterveyteen liittyvät haasteet ovat nousseet merkittäviksi työ- ja toimintakykyä alentaviksi tekijöiksi Suomessa. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen mielenterveyden ongelmien vuoksi on lisääntynyt viime vuosina. Myös mielenterveyden häiriöistä johtuvat pitkät sairauspoissaolot ovat lisääntyneet. Näin ollen myös kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa mielenterveys on esillä.
Lääkintöneuvos Helena Vorma nosti mielenterveyspalveluiden kehittämiseen liittyen esiin mielenterveysstrategian. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmassa vahvistetaan psykoterapioiden ja ehkäisevien ja hoidollisten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta.
Psykologiliitto on jatkuvasti korostanut, että peruspalveluihin tarvitaan omat psykologit. Pelkät psykososiaaliset menetelmät yksin eivät auta, jos asiantuntevat ihmiset puuttuvat. Psykologien on oltava osana sote-keskusten moniammatillista tiimejä. Samoin psykologi tarvitaan osaksi kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelmassa esiteltyä työkyvyn palvelun osaamiskeskusta.
Psykologiliitto vastustaa Kelan kuntoutustehtävän siirtämistä maakunnille, mitä toimintasuunnitelmassa on myös ehdotettu. Huolena on, että kuntoutukseen varatut rahat saattavat helposti ohjautua muihin tarpeisiin.
Mielenterveyden tukea tarvitaan myös työterveyshuoltoon. Toimintasuunnitelmassa onkin tarkoituksena, että työpaikkojen ja työterveyshuoltojen mielenterveysosaamista vahvistetaan. Mielenterveyden osalta psykologi on paras arvioimaan kuntoutuksen tarvetta.
Erityisen tärkeää on saada voimaan hoitotakuu myös psykologipalveluihin.
Lue lisää:
Psykologiliitto kommentoi marraskuussa toimintasuunnitelmaan: Uusi kuntoutuksen toimintasuunnitelma tuo esiin laajan tarpeen psykologien osaamiselle
Kuntoutuksen uudistaminen : Kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma vuosille 2020–2022