HYTE-indikaattorit

Vaikuttava mielenterveyden tukeminen alkaa mielenterveyden edistämisestä ja ongelmien ennaltaehkäisystä. Hyvinvointialueita ja kuntia tulee kannustaa panostamaan mielenterveyshäiriöitä ennaltaehkäisevään työhön myös rahoitusmallien kautta. HYTE-kerroin on taloudellinen kannustin, jolla hyvinvointialueille ja kunnille jaetaan valtionrahoitusta niiden tekemän hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön (HYTE) perusteella. Kuntien ja hyvinvointialueiden onnistumista terveyttä edistävässä ja ongelmia ennaltaehkäisevässä työssä mitataan hyte-kertoimeen valikoitujen indikaattoreiden kautta. HYTE-indikaattoreihin tulee lisätä mielenterveyden edistämistä mittaavia indikaattoreita mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkäiden mittaamisen rinnalle.

Mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi 

Kansalaisten mielenterveyteen vaikutetaan kaikkien hallinnonalojen päätöksillä ja lainsäädäntömuutoksilla, mikä jää usein huomioimatta uudistuksia valmisteltaessa. Mielenterveysvaikutusten arvioinnin (MIVA) avulla pyritään arvioimaan päätösten ja toimenpiteiden mahdollisia myönteisiä ja/tai kielteisiä mielenterveyteen kohdistuvia vaikutuksia. Vakiinnutetaan mielenterveysvaikutusten ennakkoarviointi osaksi kansallista päätöksentekoa hyödyntämällä kansallisesti kehitettyä mielenterveysvaikutusten ennakkoarvioinnin mallia.

Terapiatakuu 2.0

Selkiytetään Terapiatakuun toteuttamista koskevaa lainsäädäntöä siten, että takuu kattaa todetun tarpeen mukaisen psykososiaalisen tuen tai hoidon yhdenvertaisesti. Terapiatakuun kautta tulisi saada apua riippumatta mielenterveyden ongelmasta tai asuinpaikasta, ja laajennetaan takuu koskemaan perustason palveluissa kaikkia ikäryhmiä. Hoidon laadun takaamiseksi määritellään, että Terapiatakuun kattamaa hoitoa ja tukea antavalla ammattilaisella tulee olla kaksiportaisen psykoterapeuttikoulutuksen ensimmäisen tason pätevyys.​

Moniammatillisuus sosiaalihuollon palveluissa

Sosiaalihuollon asiakkaat jäävät usein vaille riittävää tukea erityisesti mielenterveyteen liittyvissä haasteissa. Palvelujärjestelmän pirstaleisuus viivästyttää arviointia sekä tarpeen mukaisen tuen oikea-aikaista saatavuutta. Vahvistetaan lapsiperheille kohdennettujen sosiaalihuollon palveluiden moniammatillisuutta hyödyntämällä lakisääteisesti myös psykologien asiantuntemusta sekä ymmärrystä palvelutarpeen taustalla olevista kehityksellisistä ja psyykkisistä tekijöistä niin avohuollossa kuin sijaishuollon palveluissa, mikä edellyttää sosiaalihuollon ammattilaisten lisäksi myös psykologien asiantuntemuksen lakisääteistä hyödyntämistä. ​

Ikääntyneiden palvelut

Ikääntyneiden palveluita tulee vahvistaa lisäämällä lakiin psyykkisen terveyden tukeminen fyysisen terveyden rinnalle. Tämä edellyttää ikäihmisten palveluissa työskentelevän henkilöstön mielenterveysosaamisen ja moniammatillisuuden vahvistamista sekä mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamista. Jokaisella hyvinvointialueella tulisi olla käytettävissä psykologin osaamista ikääntyneiden peruspalveluissa toimivien ammattilaisten työn sekä palveluiden kehittämisen tukena.​​

Hoitosuunnitelma erikoissairaanhoitoon

Vahvistetaan psykiatrisen erikoissairaanhoidon laatua säätämällä velvoite laatia jokaiselle potilaalle yksilöllinen hoitosuunnitelma, jonka toteutumista ja hoidon vaikuttavuutta seurataan. Suunnitelman tulee määritellä hoidon tavoitteet, toteutustapa ja arviointi. Velvoitteen tarkoituksena on vahvistaa psykiatrisen erikoissairaanhoidon laatua ja vaikuttavuutta sekä varmistaa, että hoitotakuun täyttyminen perustuu suunnitelmalliseen ja arvioidun tarpeen mukaiseen hoitoon.​

Psykologien harjoitteluun valtion rahoitus 

Psykologien valmistumista viivästyttää tällä hetkellä pula harjoittelupaikoista. Monella työnantajalla olisi halu ja tarve ottaa psykologian harjoittelijoita vastaan, mutta erityisesti julkisella sektorilla kustannukset estävät harjoittelijoiden vastaanottamisen. Psykologia on ainoita sote-aloja, jonka harjoittelua ei tueta valtion varoista. Psykologien maisteriopintoihin kuuluvan harjoittelun rahoitus tulisi kattaa valtion rahoituksella vastaavasti kuin lääketieteen opiskelijoiden harjoittelu.​

Erikoispsykologien asema palvelujärjestelmässä 

Erikoispsykologien asema tulee vakiinnuttaa laillistuksen tai nimikesuojauksen kautta muiden Pohjoismaiden tapaan. Erikoispsykologien aseman selkiyttäminen ja erityisasiantuntemuksen tunnistaminen mahdollistavat työtehtävien jakamisen palvelujärjestelmässä tarkoituksenmukaisesti.​ 

Yliopistotasoisen tutkimuksen rahoitus

Mielenterveysalan tutkimuksen rahoitusta on vahvistettava. Laadukas kotimainen tutkimus vahvistaa hoitojen oikea-aikaista kohdentumista, parantaa hoidon vaikuttavuutta sekä auttaa vastaamaan kasvavaan mielenterveyspalveluiden tarpeeseen nykyistä paremmin. 

Julkisen tutkimusrahoituksen lisääminen samalla pitkäjänteisellä mallilla kuin sosiaalityön yliopistotasoista tutkimusta jo nyt tuetaan vahvistaisi suomalaista osaamista ja toisi parempia palveluja sekä säästöjä pitkällä aikavälillä.​

Opintopsykologien palvelut lakisääteisiksi

Opiskelijoiden uupumusoireilu ja hankaluudet siirtyä työelämään yleistyvät. Jotta yhä useampi suomalainen suorittaa korkeakoulututkinnon ja työurat voivat pidentyä, on huolehdittava opiskelijoiden hyvinvoinnista ja opiskelukyvystä. Korkeakouluissa opintopsykologin tehtävä on ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen mielenterveystyö. Määrittelemällä korkeakoulujen opintopsykologien palvelut lakisääteisiksi tuetaan opiskelijoiden hyvinvointia ja opintojen loppuun saattamista.​

Työterveyshuollon psykologien lakisääteinen asema

Käännetään mielenterveysperusteisten sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden määrä laskuun vahvistamalla työterveyshuollon tukea työyhteisöille ja esihenkilöille sekä panostamalla mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Kun työterveyshuollon psykologien lakisääteinen asema muutetaan ammattihenkilöiksi nykyisen asiantuntijastatuksen sijaan, psykologien osaamista voidaan hyödyntää ilman tarpeetonta viivettä osana työterveyshuollon moniammatillista työryhmää.​

​

Kelan kuntoutuspsykoterapia

Kuntoutuspsykoterapialla on tutkitusti myönteinen vaikutus työkykyyn, mutta sen hyödyt eivät jakaudu tasaisesti. Parannetaan kuntoutuspsykoterapian saatavuutta osana Kelan korvaamaa kuntoutusjärjestelmää kehittämällä sen tarpeenmukaista kohdentumista, lisäämällä joustavuutta sekä nostamalla korvaustasoa ja kuntoutettavien yläikärajaa. Seurataan kuntoutuspsykoterapian vaikuttavuutta yksilötason lisäksi myös kansallisella tasolla.

Psykoterapian sairausvakuutuskorvaus

Parannetaan myös hoidollisen psykoterapian saatavuutta laajentamalla psykoterapian sairausvakuutuskorvaus koskemaan kaikkien psykoterapeuttien antamaa hoitoa lääkärin lähetteellä. Samalla rajataan korvaukset kattamaan korkeintaan 40 käyntikertaa kustannusten nousun hillitsemiseksi.

Työllisyyspalveluiden uraohjaus- ja ammatinvalintapsykologit

Työllisyyden edistäminen vaatii työllisyyspalveluihin osaavan henkilökunnan. Ura- ja ammatinvalintapsykologien rooli työllistymisen tukemisessa on olennainen erityisesti osatyökykyisten ja vaikeasti työllistettävien palveluissa. Myös työelämään siirtyminen on haavoittuvainen murrosvaihe, jossa ura- ja ammatinvalintapsykologit voivat tukea nuoria aikuisia uran alun epävarmuustekijöissä ja työkyvyn vahvistamisessa. Työllisyyspalveluiden psykologiosaaminen ja mahdollisuus tarvittavien arviointimenetelmien käyttöön on turvattava TE-palvelujen siirryttyä valtiolta kunnille määrittelemällä työllisyyspalveluiden uraohjaus- ja ammatinvalintapsykologit lakisääteisiksi.

Yhdenvertaiset neuvolapsykologipalvelut

Raskaus- ja pikkulapsiaika on ratkaisevan tärkeää lapsen kehityksen, lapsen ja vanhemman suhteen muovautumisen sekä vanhempien mielenterveyden kannalta. Psykologi kuuluu neuvolan moniammatilliseen työryhmään tukemaan vanhempia ja lapsia sekä muuta henkilökuntaa. Turvataan neuvolapsykologipalveluiden yhdenvertainen saatavuus täydentämällä terveydenhuoltolakia siten, että neuvolan henkilökuntaan tulee kuulua myös psykologi. Muutoksella varmistetaan, että riittävä perinataaliajan mielenterveyden tuki on viipymättä saatavilla asuinpaikasta riippumatta.

Psykologiresurssit puolustusvoimissa

Henkinen kriisinkestävyys on syytä huomioida turvallisuusstrategian toimeenpanossa ja puolustusmäärärahojen suuntaamisessa. Kansainvälisesti vertailtuna psykologien osaamisen hyödytäminen Suomen puolustusvoimissa on tällä hetkellä vähäistä. Vahvistetaan henkistä kriisinkestävyyttä lisäämällä psykologiresursseja puolustusvoimissa sekä varuskunnissa että tutkimusorganisaatioissa.

Psyykkisen valmiuden kansallinen ohjelma

Väestön kyky kestää vaikeuksia ja toimia kriisitilanteissa on perusta Suomen kokonaisturvallisuudelle. Suomessa tulee käynnistää psyykkisen valmiuden kansallinen ohjelma, jossa kartoitetaan konkreettisia toimia psyykkisen valmiuden ja kriisinkestävyyden vahvistamiseksi kansalaisten keskuudessa.