Siirry sisältöön

Varhaisen kehityksen ja perhesuhteiden ammatillinen työryhmä pyrkii rakentamaan yhteistyöverkostoja sekä lisäämään psykologista tietoa hoitotyössä ja päätöksenteossa, joka koskee vanhemmuutta suunnittelevia, keskenmenon tai kohtukuoleman kokeneita, raskaana olevia ja vauvaperheitä.

Työryhmän tavoitteena on lisätä laaja-alaisesti ajankohtaista tutkimustietoa varhaisen, jo raskaudenaikaisen kehityksen, ja varhaisen puuttumisen merkityksestä. Tarkoituksena on edistää alalla työskentelevien psykologien ja tutkijoiden välistä ammatillista yhteistyötä ja keskustelua esimerkiksi koulutuspäivien ja mediajulkaisujen kautta. Työryhmä pyrkii olemaan mukana yhteiskunnallisessa keskustelussa pienten lasten ja lasta toivovien perheiden asioissa sekä pyrkii tuomaan psykologisen näkökulman lapsen varhaista kasvuympäristöä koskevaan päätöksentekoon (esim. päivähoito, vanhempainvapaat, perheiden tukipalvelut).

Ryhmä koostuu psykologeista, jotka toimivat kliinisinä psykologeina, psykoterapeutteina, tutkijoina tai kouluttajina raskausajan, pienten lasten ja heidän perheittensä hyvinvoinnin saralla. Ryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä suomalaisten yliopistojen kehityspsykologian tutkimusryhmien kanssa sekä kliinisen kentän keskeisten toimijoiden kanssa. Psykologiliiton sisällä teemme yhteistyötä lapsi- ja nuorisopsykologien, lastensuojelun sekä perusterveydenhuollon psykologien työryhmien kanssa.

Jäsenet

puheenjohtaja
Riikka Korja
apulaisprofessori, psykoterapeutti, psykologian oppiaine, Turun yliopisto
riikka.korja@utu.fi

Riikka Airo
PsL, psykoterapian erikoispsykologi, kouluttajapsykoterapeutti, Psykoterapiapalvelu Tunnetila
riikka.airo@gmail.com

Marjo Flykt
PsT, psykoterapeutti, yliopistonlehtori ja tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
marjo.flykt@helsinki.fi,

Sanna Isosävi
PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti, Helsingin ja Oulun Traumaterapiakeskus RY
sanna.isosavi@traumaterapiakeskus.com

Riikka Pyhälä-Neuvonen
PsT, kehitys ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi, vs. yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
riikka.pyhala@helsinki.fi

Työryhmän aiempaa toimintaa ja kannanottoja

Koulutuspäivät 30.–31.1.2020 Helsingissä, teemana ”Raskaana olevien ja vauvaperheiden hoitopolut: tutkimustietoa ja kliinisiä näkökulmia”. Koulutus tarjosi uusinta tutkimukseen perustuvaa ja kliinisesti käyttökelpoista tietoa varhaisen vanhemmuuden sekä perheen psykologisen tuen tarpeista ja interventioista. Koulutus auttoi tunnistamaan myös vähemmän huomioituja tuen tarpeita sekä erilaisia tukea tarvitsevia perheitä jo ennen lapsen syntymää tai vanhemmuuteen siirtymisen vaiheessa. Vanhempien odotusaikainen ja synnytyksen jälkeinen mielenterveys sekä vanhempien parisuhteen toimivuus on tärkeää huomioida nykyistä vahvemmin vauvaperheiden tukipalveluissa, koska ne tukevat keskeisesti varhaista vanhemmuutta ja suhteen muodostamista vauvaan. Lisäksi keskenmenoja ja kohtukuolemia kokeneiden hoidossa tarvitaan nykyistä parempaa kriisi- ja traumapsykologista ymmärrystä. Koulutus tuotti ajankohtaista tietoa myös tukitoimien kohdentamisesta ja pirstaleisten hoitopolkujen kehitystarpeista valtakunnallisesti. Koska koulutus kokosi yhteen toimijoita sosiaali- ja terveysalan eri sektoreilta, aloitteita tehtiin myös uuden tiedon hyödyntämisestä eri alojen yhteistyönä.
https://www.hogrefe.fi/kurssi?course_id=457

Koulutuspäivät 15.–16.11.2018 Helsingissä, teemana ”Uusinta tietoa lapsen varhaisesta kehityksestä ja perhesuhteista”. Järjestäjinä toimivat varhaisen kehityksen ja perhesuhteiden työryhmän lisäksi lapsi- ja nuorisopsykologien sekä perusterveydenhuollon psykologien työryhmät. Koulutuspäivillä jaettiin ja pohdittiin uutta ja ajankohtaista tutkimustietoa lapsen varhaisesta psykologisesta kehityksestä, varhaisesta vuorovaikutuksesta sekä niihin liittyvistä riskeistä, suojatekijöistä ja interventioista. Tutkimusnäytön perusteella jo raskaus- ja vauva-aika ovat myöhemmän kehityksen kannalta kriittisiä. Riskitekijöiden varhainen tunnistaminen, ennaltaehkäisevä tuki ja perheiden voimavarojen vahvistaminen jo tällöin on olennaista. Tukitoimissa tulee tunnistaa perheiden yksilölliset tuen tarpeet ja hyödyntää olemassa olevaa tutkimustietoa.

Koulutuspäivien ydinviestejä kokoava artikkeli Psykologi-lehdessä:
Ahlqvist-Björkroth, A., Airo, R., Isosävi, S., Lindblom, J., Korja, R., Pyhälä., R., & Salo, S. Lapsen varhaisesta kehityksestä uutta tietoa. Psykologi. Julkaistu 27.3.2019 verkossa.

Kannanotto Suomen Kuvalehdessä myönteisten synnytyskokemusten edistämiseksi ja vaikean synnytyksen kokeneiden tukemiseksi:
Isosävi, S., Airo, R., & Friberg, L. Traumatisoivia synnytyksiä voidaan vähentää. Suomen Kuvalehti, 24/2019. Julkaistu 14.6.2019 verkossa.