Mielenterveysstrategiasta tarvitaan periaatepäätös ja rahoituspaketti
Mielenterveyspooli korostaa tuoreessa kannanotossaan sitä, että uuden mielenterveysstrategian toimeenpanoa on vahvistettava laatimalla siitä valtioneuvoston periaatepäätös. Samalla pooli vaatii järjestöjen ottamista mukaan valmisteluun ja kannustaa hallitusta valmistelemaan rahoituspaketin strategian toimeenpanon edistämiseksi.
Mielenterveyden ongelmat ovat laaja-alaisia, eivätkä ne noudata valtionhallinnon tai ministeriöiden välisiä tehtävien rajauksia. Mielenterveyttä tuleekin Mielenterveyspoolin mukaan edistää määrätietoisesti kaikessa poliittisessa päätöksenteossa.
– Kannustamme Marinin hallitusta valmistelemaan periaatepäätöksen yhteyteen rahoituspaketin, joka edistää strategian toimeenpanoa myös muiden ministeriöiden hallinnonaloilla. Toivomme, että hallitus ottaa esimerkkiä sosiaali- ja terveysministeriön mielenterveysstrategian painopisteiden rahoituksesta vuosille 2020–2022, Mielenterveyspoolin hankepäällikkö Turkka Sinisalo sanoo.
Kansallinen mielenterveysstrategia julkaistiin sosiaali- ja terveysministeriössä 11.2.2020. Julkistustilaisuudessa perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru kertoi, että mielenterveysstrategian toimeenpanoa on tarkoitus vahvistaa laatimalla siitä valtioneuvoston periaatepäätös. Vaarana on, että ilman periaatepäätöstä strategian tärkeät linjaukset jäävät vain haaveiksi.
– Mielenterveysstrategian julkistustilaisuudessa nousi kapeasti esiin vain yksi ainoa menetelmä nuorten mielenterveyshoitoon, joten nyt odotamme laajempaa otetta ja etenkin muun muassa työikäisten ja ikääntyvien mielenterveyspalvelujen puutteiden paikkaamista, toteaa vs. ammattiasioista vastaava psykologi Esa Alaraudanjoki Psykologiliitosta.
Valtioneuvoston on Mielenterveyspoolin mukaan valmisteltava periaatepäätös siten, että se kunnioittaa tähän saakka tehtyä asiantuntijavalmistelua ja järjestöjen näkemyksiä. Siitä syystä on äärimmäisen tärkeää, että myös periaatepäätöstä valmistellaan yhteistyössä asiantuntijoiden sekä järjestöjen kanssa. Järjestöjen osaamista hyödyntämällä saadaan myös paremmin kuuluviin niiden ääni, joita strategian linjaukset eniten koskettavat.
Mielenterveyspoolin muodostavat suomalaisen mielenterveystyön keskeiset toimijat. Verkostossa on mukana yhteensä 32 järjestöä, myös Suomen Psykologiliitto.