Nykyiset opiskeluhuollon palvelut eivät pysty vastaamaan tarpeeseen, kertoo Kouluterveyskysely 2023
Koronan lisäämä ahdistuneisuus ei ole vähentynyt
Kouluterveyskyselyssä lasten ja nuorten ahdistuneisuus lisääntyi huomattavasti korona-aikana. Nyt erityisesti nuorten elämään voimakkaasti vaikuttaneista koronarajoituksista on luovuttu, mutta siitä huolimatta ahdistuneisuutta kokevien vastaajien osuus Kouluterveyskyselyssä ei ole laskenut.
Ahdistuksen lisääntyminen havaittiin edellisessä, vuoden 2021, Kouluterveyskyselyssä 8. ja 9. luokkien oppilailla ja toisen asteen opiskelijoilla. Tämän vuoden kyselyssä ahdistuneisuus on yleistynyt entisestään erityisesti 8. ja 9. luokan tytöillä. Noin kolmannes tytöistä perusopetuksen 8.- ja 9. luokalla, lukiossa ja ammatillisessa oppilaitoksessa koki kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Samanikäisistä pojista ahdistuneisuutta koki vuosina 2019–2023 alle 10 prosenttia.
Vastaajilta kysyttiin, olivatko he kokeneet positiivista mielenterveyttä edeltävien kahden viikon aikana. Eniten positiivista mielenterveyttä olivat kokeneet lukiota käyvät pojat, joista 37,6 % vastasi myöntävästi. Sen sijaan ainoastaan 13,4 % 8. ja 9. luokkalaisista tytöistä vastasi näin.
– Koronakriisi ja sen mukanaan tuomat rajoitukset vaikuttivat kielteisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin, luoden turvattomuutta, epävarmuutta ja ahdistusta. Samalla korona-aikana jo aiemmin syntynyt palveluvaje syventyi. Nyt onkin panostettava kriisin kunnolliseen jälkihoitoon varmistamalla lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluihin selkeät hoitopolut ja riittävät resurssit, tilannetta analysoi Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov.
Opiskeluhuollon resurssit eivät riitä
Hyvinvoinnin haasteiden lisääntyminen ei Kouluterveyskyselyssä juurikaan näy opiskeluhuollon palvelujen lisääntyneenä käyttönä. Tämän arvioidaan johtuvan siitä, että opiskeluhuollon resurssit ovat jo täysin käytössä. Opiskeluhuolto ei siis pysty nykyisillä resursseilla yksinään vastaamaan lisääntyvään tarpeeseen. Opiskeluhuolto ei myöskään voi ottaa vastuuta oppimisen tuen ja yhteisöllisen työn lisäksi kaikista kouluikäisten perustason mielenterveyspalveluista, sillä lasten ja nuorten hoidossa perheen kokonaisvaltainen tuki on avainasemassa. Yhteistyökumppaniksi tarvitaan myös muita perustason toimijoita, kuten perheneuvoloita.
Tämän vuoden Kouluterveyskyselyssä niiden vastaajien määrä, joka ei ollut saanut koulupsykologilta apua, vaikka olisi tarvinnut, oli noussut niin 8. ja 9. luokkalaisten kuin ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden joukossa. Eniten haasteita oli kuitenkin edelleen lukiolaisilla, joista jopa 41,3 % kertoi, että ei ollut tarpeesta huolimatta saanut apua koulupsykologilta.
Koulupsykologien suhteen on kuitenkin näkyvissä myös hiukan myönteistä kehitystä. Vuodesta 2017 vuoteen 2021 lähtien tyttöjen käynnit psykologilla lisääntyivät hieman. Vuoden 2023 kyselyssä tyttöjen käynnit olivat lähellä vuoden 2021 tasoa, mutta laskeneet siitä vähän. Poikien käynnit ovat säilyneet tällä ajanjaksolla samalla tasolla.
– Elokuusta alkaen lailla on säädetty, että yhtä koulupsykologia kohti saa olla korkeintaan 780 oppilasta tai opiskelijaa. Hyvinvointialueilla on siis lakiin perustuva velvollisuus huolehtia psykologiresurssista. Vain mitoituksia noudattamalla ja antamalla koulupsykologien hyödyntää omaa ammattitaitoaan voidaan nähdä kehitystä tulevissa Kouluterveyskyselyissä, sanoo Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.
Kouluterveyskyselyn vastaukset kerättiin keväällä 2023. Vastaajina oli lähes 103 000 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta, noin 91 000 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta, noin 45000 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa sekä reilut 21 000 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden alle 21-vuotiasta opiskelijaa.