Siirry sisältöön

ehdokas, päättäjä, kuntavaalit

Psykologeille on tilausta kunnanvaltuustoissa

Millaista on olla kuntapoliitikko ja psykologi? Mitä päättäjäksi pyrkivän tulisi tietää kuntataloudesta? Mitkä ovat Psykologiliiton tavoitteet tulevissa kuntavaaleissa? Psykologiliitto järjesti keskustelevan kuntavaali-illan jäsenilleen verkossa 21.4.2021. 

Kuntapolitiikan konkarit yhteiskuntasuhdejohtaja Touko Aalto ja psykologi Kaisu Paulanto jakoivat omia kokemuksiaan kuntapäättäjän arjesta. Mukana keskustelemassa oli myös ehdokkaana olevia psykologeja sekä aiheesta kiinnostuneita muita jäseniä.

Psykologi Kaisu Paulanto on ollut 17 vuotta mukana Nurmijärven kunnallispolitiikassa, mutta ei ole enää tänä vuonna ehdolla. Hänen kokemuksensa mukaan psykologeja tarvitaan päättäjien joukossa jatkossakin. Talous- ja muuta osaamista valtuustoissa kyllä riittää, mutta psykologista osaamista voisi olla enemmänkin. Esimerkiksi lasten, nuorten ja ikäihmisten hyvinvointi ovat tärkeitä asioita, joissa talouden lisäksi on hyvä tuoda inhimillinenkin näkökulma mukaan päätöksentekoon.

Millaisia ominaisuuksia hyvällä kuntapoliitikolla on?

– Päättäjät ratkovat joskus visaisiakin asioita, ja yhteistyön osaaminen palkitaan. Yksin pystyy harvoin viemään mitään asiaa eteenpäin. Tarvitaan myös joustavuutta. Jonkinlainen yhteiskunnan polarisoituminen on alkanut viime vuosina näkyä valtuustotyössäkin: asiat eivät enää mene kovin helposti läpi. Kuntapolitiikassa jokainen saa välillä nenilleen, joten kauhean herkkänahkainen ei kannata olla, Paulanto kuvailee.

Vaikka kuntapolitiikan aikajänne on pitkä eikä nelivuotisella kaudellakaan välttämättä saa aikaan toivottua muutosta, Kaisu Paulanto on kokenut onnistumisiakin.

– On mukavaa, että olemme saaneet yhdessä asioita tapahtumaan: esimerkiksi varhaiskasvatukseen saatiin psykologi. Joskus myös heitin ilmoille idean, joka ei heti lähtenyt lentoon, mutta myöhemmin joku muu alkoi ajaa sitä.

Psykologi on hyvä kuntapäättäjä

Keskustelussa muistutettiin, että psykologin koulutus antaa paljon eväitä vaikuttajan työhön: psykologi kykenee tieteelliseen ajatteluun ja vuorovaikutus on ydinosaamista. Joskus psykologi saattaa epäröidä, onko poliittinen aktiivisuus ristiriidassa ammattiroolin kanssa. Silloin on hyvä muistaa, että valtuustoissa on kautta aikain ollut edustettuina koko ammattien kirjo lääkäreistä poliiseihin ja opettajiin. Psykologin ammattitaitoa on myös se, ettei anna poliittisten tai muiden mielipiteiden vaikuttaa työntekoon.

Kokemus on osoittanut, että päättäjillä niin valtuustoissa kuin muuallakin ei ole läheskään tarpeeksi tietoa ihmisen käyttäytymisestä tai mielenterveysasioista, ja tässä psykologin asiantuntemuksella on käyttöä. 

Tulevissa kuntavaaleissa ehdolla onkin psykologeja eri puolilla maata erikokoisissa kunnissa, ja vaalien siirtymisen myötä ehdokkaaksi ehtii vielä. On tärkeää, että myös psykologit ovat mukana vaikuttamassa yhteisiin asioihin.

Talousasiat haltuun, perustelut kuntoon

Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Touko Aalto on vaikuttanut Jyväskylän kunnanvaltuustossa yli kymmenen vuotta. Hänellä on kokemusta siitä, mihin asioihin tuoreen valtuutetun kannattaa kiinnittää huomiota. Mihin asioihin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan ja mihin ei? On tärkeää ymmärtää muutama peruslainalaisuus, joka kuntapolitiikassa vallitsee.

Lähtökohta monessa kunnassa on nyt todella haastava kuntapoliitikolle: jaettavana on pääasiassa niukkuutta. Huoltosuhde heikkenee ja samalla palvelutarve kasvaa. Monissa isoissakin kaupungeissa yritysten ahdinko syvenee, ja kuntien verotulot laskevat. Uuteen investointi on vaikeaa, koska monilla kunnilla ei ole kertynyttä ylijäämää, jolla paikata vajetta, ja veroprosentit ovat jo entuudestaan korkealla. Tämä tarkoittaa pahimmillaan vuosikausien kululeikkauksia, palveluiden karsintaa, asiakasmaksujen korotuksia ja budjetin sisäisiä siirtoja hallintokunnalta toiselle.

Ihan ensin Aalto kehottaa tutustumaan oman kunnan talousarvioon. 

– Pitää ymmärtää taloutta, että voi perustella. Voi myös miettiä uusia avauksia: nyt kohdassa ”investoinnit” on vielä pääosin rakennuksia, mutta voisiko tulevaisuudessa talousarvioissa olla nimettynä ”inhimillisiäkin investointeja” esimerkiksi parempaan koulupsykologipalveluun? 

Investointi tänään voi olla huomisen säästö

Jotta investointi menisi läpi, se pitää perustella oikein. Kun tehdään jotain uutta, siihen pitää löytää jostain rahat. 

Kuntapolitiikassa katsotaan aina kokonaisuutta. Jos aloitteensa – vaikkapa uusien psykologien palkkaamisen – haluaa toteutuvan, perusteluissa pitää pystyä vaikuttamaan yhtä aikaa monella tavalla. 

Kunnan menojen kasvua täytyy aina hillitä, joten tässä perustelu olisi ”jos nyt lisätään psykologipalveluihin xx euroa, tulevaisuudessa säästyy xx euroa”.

Kun mietitään, mistä saadaan rahat psykologipalveluun, on myös pohdittava koko kunnan kehittämistä. Miten elinkeinotoimintaa voisi parantaa ja sitä kautta houkutella uusia investointeja eli saada verotuloja? Miten kunta voisi pärjätä vielä paremmin kaupunkiseutujen välisessä kilpailussa?

Asian läpimenoa edistää, jos sen voi kytkeä strategiassa jo olemassa oleviin asioihin – esimerkiksi kaupunkistrategiaan, alueellisen vetovoiman lisääntymiseen tai kaupungin brändityöhön.

Kuntapolitiikassa korostuvat tyypillisesti alueelliset kysymykset, ei niinkään valtakunnan politiikan isot linjat. Vaikuttamistyössä on aina myös tavoite. Kannattaa miettiä, miten parhaiten voi edistää sen toteutumista – vanhalla vai jollain uudella tavalla? 

Psykologiliiton kuntavaalitavoitteet 2021

  1. Koronakriisiä ja kuntatalouden ongelmia ei saa maksattaa mielenterveydessä
  2. Koronakriisiä tai kuntataloutta ei saa maksattaa lapsilla ja nuorilla
  3. Mielenterveyttä edistävä työ ja ehkäisevä mielenterveystyö on kuntien tehtävä sotesta riippumatta
  4. Opiskeluhuolto lasten ja nuorten mielenterveyden tukena
  5. Psykologit mukaan työllisyyden hoitoon

 

Tutustu tarkemmin Psykologiliiton kuntavaalitavoitteisiin ja psykologiehdokkaisiin täällä

Maria Mäkelä

Aiheeseen liittyvää