Psykologian opiskelu ulkomailla
Psykologiaa voi opiskella pääaineena ja psykologin tutkintoon johtavasti Suomen lisäksi useissa ulkomaisissa yliopistoissa, ja opiskelu ulkomailla onkin lisääntynyt selvästi. Psykologiliittoon tulee runsaasti kysymyksiä liittyen psykologian tutkinto-opiskeluun ulkomailla ja siihen, voiko sen jälkeen toimia psykologina Suomessa. Psykologiliitto ei kuitenkaan pysty neuvomaan ulkomaisten yliopistojen opintoihin liittyen, koska tutkinnot saattavat poiketa paljokin toisistaan sekä suhteessa kotimaisiin opintoihin.
Laillistuksen eli ammattipätevyyden perusteella myönnettävän oikeuden harjoittaa psykologin ammattia antaa Lupa- ja valvontavirasto LVV
Ulkomailla opiskelussa periaate on sama kuin Suomessa: Tutkinnon suorittamisen jälkeen haetaan laillistusta eli oikeutta harjoittaa psykologin ammattia ja käyttää psykologi -nimikettä. Suomessa suoritetut psykologian maisterin tutkinnot käytännössä aina takaavat laillistuksen, mutta ulkomailla suoritettuja opintoja täytyy tarkastella tarkemmin. Lupa- ja valvontavirasto yleensä pyytää arvioinnin tueksi lausuntoa myös suomalaisten yliopistojen psykologian oppiaineen asiantuntijoista koostuvalta lautakunnalta.
Laillistamisen hakemisesta on kerrottu tarkemmin Lupa- ja valvontaviraston sivuilla.
Millaiset ovat kriteerit laillistuksen saamiseksi ja tutkinnon hyväksymiseksi?
Ulkomailla opintojen sisällöt saattavat poiketa suurestikin Suomen oloista. Monessa ulkomaisessa yliopistossa ei psykologina toimimiseen esimerkiksi edellytetä harjoittelua, tai sen osuus on huomattavasti pienempi kuin Suomessa, jossa 330 opintopisteen ja 5,5 vuoden koulutus sisältää aina myös 5 kuukauden pakollisen kliinisen harjoittelun.
Haettaessa laillistamista Lupa- ja valvontavirastolta hakijan suorittamaa koulutusta vertaillaan suomalaiseen vastaavaan koulutukseen. Hakijalle voidaan asettaa vaatimus kelpoisuuskokeen suorittamisesta tai enintään kolme vuotta kestävästä sopeutumisajasta, jos hakijan saaman koulutuksen sisältö on olennaisesti erilainen kuin vastaavan suomalaisen koulutuksen sisältö. Jos hakijan äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi, on kielitaito myös osoitettava.
