Siirry sisältöön

psykoterapia, vaikuttavuus, interventio, arviointi, väitös, mielenterveys, nuoret, vera gergov

Psykoterapian ensikuukaudet tehokkaimpia nuorten hoidossa

Vera Gergov, Helsingin yliopisto 2.12.2022

Ensimmäiset puoli vuotta ovat ratkaisevan tärkeitä nuorten psykoterapian onnistumiselle. Hoidon alkuvaiheen kannattaa olla tiivis, ja nuoren omaa arvioita terapian sujumisesta kannattaa kuunnella, kertoo tuore väitöstutkimus.

Psykoterapeuttiset interventiot ovat tehokkaita mielenterveyden häiriöistä kärsivien nuorten hoidossa. Ne vähentävät nuoren psyykkisiä oireita ja parantavat tämän toimintakykyä. Suurin muutos ilmenee ensimmäisen kuuden kuukauden hoidon aikana. Mitä tiheämmin potilaalla ja terapeutilla on tapaamisia, sitä todennäköisemmin nuoren vointi ja toimintakyky paranevat. Tämä käy ilmi psykologian lisensiaatti Vera Gergovin psykologian alan väitöstutkimuksesta.

Psykoterapeuttisilla interventioilla tarkoitetaan psykoterapian lisäksi toiminnallisia elementtejä sisältäviä terapiamuotoja, kuten musiikki-, kuvataide- ja ratsastusterapiaa sekä psykiatrista toimintaterapiaa.

Väitöstutkimuksessaan Gergov kartoitti 13–15-vuotiaiden potilaiden psyykkisiä oireita ja toimintakykyä erilaisten itsearviointimittareiden avulla ennen kuin nämä aloittivat terapian. Tutkimukseen osallistui 58 nuorta. Oireiden kartoitus uusittiin 3, 6 ja 12 kuukautta hoidon alkamisen jälkeen. Nuoret täyttivät myös omia odotuksiaan ja terapeuttista yhteistyösuhdetta arvioivat itsearviointilomakkeet. Myös terapeutit täyttivät arvion yhteistyösuhteesta.

Käytösoireet ja omat odotukset ennustivat keskeyttämistä

Väitöstutkimuksen mukaan nuoren hoidolla oli hyvä ennuste, jos nuori itse piti suhdetta terapeuttiinsa toimivana.

Gergov tarkasteli myös sitä, mitkä tekijät vaikuttivat terapian keskeyttämiseen. Suurin keskeyttämisriski oli niillä nuorilla, joilla oli käytösoireita tai yliaktiivisuutta ja tarkkaavaisuuden haasteita sekä vähäiset ennakko-odotukset omasta roolistaan hoidossa. Suuri keskeytyksen riski oli myös niillä nuorilla, jotka kokivat yhteistyösuhteen heikoksi tai se heikkeni hoidon edetessä.

Gergovin mukaan terapeuttien on tärkeää olla selvillä nuoren mahdollisista käytösoireista ja nuoren odotuksista hoidolle.

– Terapiassa kannattaa keskittyä nuoren aktiivisen roolin vahvistamiseen terapian aikana. Tämä lisää nuoren sitoutumista psykoterapiaan ja auttaa tätä hyötymään terapiasta.

Nuorten hoitoon oma vaikuttavuusmittari

Osana väitöstutkimustaan Gergov käänsi nuorille suunnatun hoidon vaikuttavuusmittarin (YP-CORE) englannista suomeksi ja tutki mittarin käytettävyyttä 104 nuoren aineistossa. Mittari osoittautui toimivaksi nuorten terapioiden vaikuttavuuden seurannassa.

– Suomessa tarvitaan erityisesti nuorille kehitettyjä arviointimenetelmiä, sillä nyt hoidon arvioinnissa käytetään yleensä aikuisille suunnattuja menetelmiä. Ne eivät välttämättä sovellu nuorille niin hyvin, Gergov sanoo.

Gergovin mukaan nuorten psykoterapioiden vaikuttavuutta tulisi tutkia säännönmukaisesti, jotta aiheesta kertyisi enemmän tietoa. Myös hoidon vaikuttavuuteen yhteydessä olevia tekijöitä tulisi tarkastella aiempaa tarkemmin, jotta voidaan laatia nykyistä yksilöllisempiä hoitosuosituksia.

– Tulevissa tutkimuksissa olisi tärkeää huomioida nuorten omat kokemukset hoidosta ja sen hyödyistä. Myös hoidon keskeyttämisen syyt on tärkeää huomioida, jotta terapioista saataisiin vaikuttavampia.

Psychotherapeutic Interventions for Adolescents With Mental Disorders: Effectiveness and Predictors of Treatment Outcome

Lisätiedot

Vera Gergov
PsL, psykoterapian erikoispsykologi, psykoterapeutti
vera.gergov@helsinki.fi
Puh. 040 962 2443

Lähde: Helsingin yliopiston tiedote 25.11.2022