Siirry sisältöön

Sivistysvaliokunta ei ratkaissut opiskeluhuollon uhkia sote-uudistuksessa

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi 15.4.2021 lausuntonsa hallituksen esityksestä sote-uudistukseksi. Uudistuksen osana on esitetty opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtämistä pois kunnista osaksi perustettavia hyvinvointialueita. Psykologiliitto ja useat muut esityksestä asiantuntijalausunnon sivistysvaliokunnalle antaneet vastustavat siirtoa. Valiokunta ei kuitenkaan lausunnossaan vastusta siirtoa.

Psykologien ja kuraattorien siirtämisen riskit tunnistettiin

Sivistysvaliokunta oli ensimmäinen monista valiokunnista, jotka antavat lausuntonsa sosiaali- ja terveysvaliokunnalle. Sosiaali- ja terveysvaliokunta tekee sote-paketista mietinnön. Sivistysvaliokunta kuuli lausuntoa työstäessään useita asiantuntijoita, myös Psykologiliittoa. Sivistysvaliokunnan lausunnossa listataankin useita Psykologiliiton ja muiden asiantuntijoiden, kuten Opettajien Ammattijärjestö OAJ:n ja psykologian professorien, esiin nostamia huolia ja siirtosuunnitelmaan liittyviä riskejä. Sivistysvaliokunta siis tunnistaa lausunnossaan, että opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien siirtoon hyvinvointialueille liittyy lukuisia riskejä.

– Asiantuntijoiden esiin nostamat vakavat huolet ja varoitukset näkyvät lausunnossa kyllä, toteaa Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola. – Ratkaisuja näihin huoliin lausunnosta ei kuitenkaan juuri löydy. Siinä mielessä sivistysvaliokunnan lausunto on iso pettymys.

Valiokunta valvoisi jälkikäteen

Sivistysvaliokunta antoi lausuntonsa yhteydessä lukuisia lausumaesityksiä. Niistä ensimmäisessä ehdotetaan, että hallitus uudistuksen jälkeen seuraisi ja arvioisi oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden laatua sekä sitä, kuinka kuraattori- ja psykologipalveluiden toteuttaminen lähipalveluina koulujen ja oppilaitosten tiloissa on toteutunut. Lausumaehdotuksessa todetaan, että hallituksen olisi ryhdyttävä pikaisesti tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laille asetetut tavoitteet eivät toteudu.

Psykologiliiton mielestä opiskeluhuollon tilannetta on ilman muuta tarpeen tarkastella ja seurata kaikissa tilanteissa. Tilanteen toteaminen jälkikäteen ei kuitenkaan ole riittävä ratkaisu turvaamaan yhteisöllinen opiskeluhuolto kouluissa ja oppilaitoksissa jokaiselle lapselle ja nuorelle. Yhteisöllinen opiskeluhuolto tarkoittaa esimerkiksi mielenterveyden ja koulumotivaation tukemista sekä kiusaamisen ja poissaolojen ehkäisemistä ja ratkomista koko koulun ja opetusryhmien kanssa.

– Sen sijaan, että valiokunta olisi vaatinut turvaamaan lasten ja nuorten hyvinvoinnille tärkeän yhteisöllisen opiskeluhuollon, se tyytyy seuraamaan tilannetta jälkikäteen, ihmettelee Ahtola. – Toteutuessaan siirto tarkoittaa opiskeluhuollon toimintatavan muuttumista sote-palveluksi, jossa keskitytään vain korjaavaan työhön sen sijaan, että pyritään myös edistämään hyvinvointia ja oppimista ja ehkäisemään niiden ongelmia etukäteen.

Lausunnosta ei yksimielisyyttä

Sivistysvaliokunnan lausunto ei ollut yksimielinen, vaan kokoomuksen ja perussuomalaisten edustajat jättivät siihen eriävät mielipiteensä ja ovat ottaneet myös julkisesti kantaa opiskeluhuollon kunnissa säilyttämisen puolesta. Psykologiliiton huolena onkin, että koko sote-lakipaketin tasolla pienestä opiskeluhuollon kysymyksestä on hyvää vauhtia tulossa poliittinen. Jos kysymys kääntyy eduskunta- ja oppositiopuolueiden väliseksi nokitteluksi, kärsijöinä ovat lapset ja nuoret.

Aiheeseen liittyvää