Siirry sisältöön

Sivistysvaliokunta kannattaa psykoterapiakoulutuksen maksuttomuuden selvittämistä – lisäksi tarve kehittää koulutusjärjestelmää laajemmin

Eduskunnan sivistysvaliokunta antoi 24.3. mietintönsä Psykoterapian puolesta -kansalaisaloitteesta psykoterapiakoulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi. Sivistysvaliokunta katsoo, että psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä ja rahoittamista on selvitettävä edelleen.

Psykoterapiakoulutus on tutkinnon jälkeistä koulutusta, jota yliopistot toteuttavat nykyisin maksullisena täydennyskoulutuksena. Psykoterapiakoulutuksen kokonaiskustannukset opiskelijalle ovat tällä hetkellä noin 25 000—60 000 euroa valitusta suuntauksesta riippuen. Kansalaisaloitteessa vaaditaan, että psykoterapiakoulutusohjelma olisi Suomessa maksuton koulutus. Aloitteessa esitetään, että käynnistetään valmistelu lainsäädännöksi, joka mahdollistaa tasa-arvoisemman psykoterapiakoulutukseen pääsyn.

Sivistysvaliokunnan kanta mietinnössä on, että eduskunnan tulisi hyväksyä kansalaisaloite lainsäädännön valmistelun osalta. Lisäksi valiokunta ehdottaa, että psykoterapiakoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta koskevien vaihtoehtojen selvittämistä jatketaan. 

Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään, että tavoitteet maksuttomasta psykoterapiakoulutuksesta ovat lähtökohtaisesti kannatettavia. Valiokunta katsoo, että koulutus on tällä hetkellä kohtuuttoman kallis yksittäisen opiskelijan kustannettavaksi. On myös huomioitava, että psykoterapiat ovat keskeinen osa kansallisia mielenterveyden häiriöiden hoitosuosituksia ja ne kuuluvat julkisen terveydenhuollon järjestämisvelvollisuuden piiriin.

Valmistellessaan mietintöään valiokunta järjesti asiantuntijakuulemisen, jossa yhtenä kuultavana asiantuntijana oli Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen.

– Psykologiliitto on ollut huolissaan psykoterapiakoulutuksen korkeista kustannuksista. Liitto on pitkään vaatinut kaikkia psykologian alan erikoistumiskoulutusten muuttamista opiskelijalle maksuttomaksi vastaavasti kuin sosiaalityön erikoistumiskoulutus ja lääkärien erikoistuminen, Lipsanen kertaa.

Sivistysvaliokunta toteaa, että psykoterapeuttikoulutuksen järjestämistä koskevien vaihtoehtojen punninnassa on tärkeää huolehtia siitä, että koulutuksen laadukkuus säilyy myös jatkossa. Tähän myös Psykologiliitto on kiinnittänyt huomiota.

– Psykoterapiakoulutusten kustannukset vaihtelevat esimerkiksi laajuuden ja niihin sisältyvän oman psykoterapian ja työnohjauksen mukaan. Koulutuksen maksuttomuus ei saa rajata ulkopuolelle esimerkiksi erilaisia psykoterapian suuntauksia tai ohjata koulutuksen sisältöjä, Lipsanen painottaa.

Kehitystyö on käynnissä – ratkaisuna ”Ruotsin malli”?

Sivistysvaliokunta toteaa mietinnössään lisäksi, ettei psykoterapiakoulutukseen liittyvien muutostarpeiden tarkastelua voi rajata yksinomaan koulutuksen maksullisuutta koskeviin kysymyksiin. Lisäksi keskeistä on psykoterapiakoulutuksen asema koulutusjärjestelmässä. 

Psykologiliitto on tuonut esille ns. Ruotsin mallin yhtenä psykoterapiakoulutuksen järjestämisvaihtoehtona. Ruotsissa psykoterapiakoulutus jakautuu kahteen tasoon, joista ylempi taso vastaa käytännössä Suomen psykoterapiakoulutusta. Perustason koulutus muodostuu teoriaosuudesta sekä psykoterapeuttisten taitojen ja psykologisten lyhytinterventioiden koulutuksesta, jonka osana toteutetaan myös työnohjattua hoitoa. Mallissa psykoterapian perustason pätevyys myönnetään automaattisesti perustutkinnon suorittaneille psykologeille. Perustason suorittaminen on edellytyksenä ylemmän tason koulutukseen hakeutumiseen. Valiokunta katsoo mietinnössään, että Ruotsin mallin käyttöönoton mahdollisuuksia on syytä selvittää.

Koulutukseen liittyvä selvitys- ja kehitystyö on jo käynnissä. Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat asettaneet yhdessä hankkeen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämiseksi (SOTEKO-hanke). Sen tavoitteena on arvioida muun muassa, mikä on perustutkintojen suhde erityisosaamista vaativiin tehtäviin ja niiden edellyttämään koulutukseen. Hankkeen tehtävänä on tehdä esitykset valtakunnallisesta jatkuvan oppimisen rakenteesta sosiaali- ja terveysalalla. Tähän sisältyy myös psykoterapeuttien ja muiden mielenterveystyön ammattilaisten koulutusmallien tarkastelu. Työryhmän toimikausi päättyy vuoden 2023 helmikuussa. Psykologiliitto pyrkii osaltaan olemaan mukana koulutusjärjestelmään liittyvässä kehittämistyössä ja tekemään yhteistyötä myös SOTEKO-hankkeen kanssa.

Lue sivistysvaliokunnan mietintö