STM: Mielenterveyden hoitoon rakennettava kansallinen porrastettu hoito- ja koulutusmalli
Mielenterveyden hoidon pyöreä pöytä on esittänyt ratkaisuja kansallisen mielenterveyden toimintamallin aikaansaamiseksi. Suositukset laativat yhdessä ministerin ja sosiaali- ja terveysministeriön kanssa mielenterveyden asiantuntijat hyvinvointialueiden perus- ja erityistasolta, kehittämistyötä tehneistä hankkeista, koulutusjärjestelmästä ja alan keskeisistä ammattiliitoista sekä asiakas-, potilas- ja omaisjärjestöistä. Suomen Psykologiliitosta mukana työskentelyssä olivat puheenjohtaja Jari Lipsanen ja ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov, joka oli mukana myös ministerin tiedotustilaisuudessa kommentoimassa lausumaa.
Mielenterveyspalveluiden kysyntä kasvaa ja samaan aikaan henkilöstön saatavuus ei kaikissa ammattiryhmissä riitä vastaamaan kysyntään. Palvelujärjestelmään tarvitaan rakenteellisia muutoksia sekä uusia toimintamalleja, jotta saadaan vahvistettua perustason mielenterveyspalveluita, lisättyä vaikuttavuutta ja hoitoon pääsy nopeutuu. Lisäksi lasten ja nuorten kehityksellisten ja psyykkisten häiriöiden hoidosta tulee määritellä perustasolle selkeä vastuu.
– Vaikka psykologien osalta saatavuus on parantumassa merkittävästi viimeisten vuosien aikana kasvatettujen sisäänottomäärien myötä, ei tilanne ole yhtä valoisa muissa mielenterveystyön ammattiryhmissä. On tärkeää parantaa julkisen sektorin veto- ja pitovoimaa, mutta myös tarkastella eri ammattiryhmien välistä työnjakoa, jotta mielenterveyspalvelut saadaan kuntoon, Lipsanen muistuttaa.
Hyvinvointialueiden tulee tehdä yhteistyötä järjestöjen kanssa ja yhteistyöalueiden välistä osaamisen koordinaatiota mielenterveystyössä on vahvistettava valtakunnallisen koordinaation tuella. Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan lisäksi mielenterveyden edistämiseksi tarvitaan toimia useiden ministeriöiden hallinnonaloilla.
Lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden psykososiaaliset hoidot kuntoon
Suositusten lähtökohta on, että matalan kynnyksen hoitoon pääsyä on tehostettava. Erityisen kiireellistä on lisätä psykososiaalisten menetelmien tarjontaa ja rakentaa hyvinvointialueilla psykososiaalisten hoitojen porrastettu hoitomalli. Tarvitaan yhtenevät hoitoprosessit ja vaikuttavia menetelmiä, selkeät hoitoketjut ja monialaiset yhteistyörakenteet sekä kynnyksetön apu kehityksellisiin ja psyykkisiin ongelmiin. Neuvontaan ja hoitoon ohjaukseen halutaan tarjota myös yksi kansallinen digitaalinen väylä.
Koulutusta on kehitettävä
Psykososiaalisten hoitojen toteutukseen tarvitaan riittävä määrä mielenterveystyöhön koulutettuja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. On tärkeää tarkastella sekä perustutkinto- että erikoistumiskoulutuksia, ja varmistaa riittävä osaaminen psykososiaalisten menetelmien asianmukaiseen käyttöön.
Henkilöstön riittävyyttä ja hoidon saatavuutta turvaisi kaksitasoinen psykoterapeuttikoulutus, joka vastaa porrastetun hoitomallin tarpeita ja olisi lähtökohtaisesti maksutonta.
Koulutuksen ensimmäisellä tasolla varmistetaan valmiudet perustason menetelmien käyttöön: riittävät tiedot mielenterveyden häiriöistä ja valmius toteuttaa näyttöön perustuvia psykososiaalisia lyhytinterventioita. Toisella tasolla varmistetaan valmiudet, jotka vastaavat nykyistä psykoterapeuttikoulutusta.
– Psykologiliitto on esittänyt porrastettua hoitomallia ja kaksitasoista psykoterapeuttikoulutusta eri yhteyksissä kuluneen hallituskauden aikana, ja on hyvin merkittävää, että myös ministeriö sekä alan asiantuntijat näkevät nämä yhtenä keskeisimmistä tekijöistä mielenterveyskriisin ratkaisemiseksi, Gergov iloitsee.
Asiantuntijatahojen yhteinen konsensus tarvittavista toimista luo hyvän pohjan sille, että mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantamisen edellyttämää kehittämistyötä viedään eteenpäin tulevalla hallituskaudella myös päätöksenteon tasolla.