Siirry sisältöön

Suomen Psykologiliiton lausunto asiakirjasta: Luonnos tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen perusteista

Lausuntopyynnön diaarinumero: OPH-207-2021. Opetushallitus pyytänyt lausuntoamme.

Uudistus on kokonaisuudessaan erinomaisen kannatettava. Luonnos on monipuolinen kokonaisuus, ja arvopohjan, riittävän joustavuuden sekä hyvinvointiosaamisen korostaminen on hyvä asia. 38 viikkoa on lyhyt aika, on hyvä, että koulutus alkaa kokonaisuuden suunnittelulla ja opiskelijan tilanteen kartoittamisella. On myös hyvä, että koulutus on tarjolla myös yhden tutkinnon suorittaneille.

Psykologin ammattitaidosta on usein apua realistisen, opiskelijaa tukevan suunnitelman laatimisessa. Haluammekin nostaa opiskeluhuoltoa ja sen työntekijöiden roolia vahvemmin esille muissakin kohdissa kuin vain oppilashuoltoa kuvaavassa osioissa. Psykologi ja kuraattori olisi hyvä aina mainita tekstissä kohdissa, jossa kerrotaan moniammatillisesta yhteistyöstä, koska heitä yksilökohtaisen opiskeluhuollon järjestämisen lisäksi kannattaa usein myös konsultoida pedagogissa ja hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

On tärkeää, että koulutus nähdään kuntouttavana. Näemme myös tärkeänä, että tuvakoulutuksen suhdetta muuhun kuntoutukseen mietittäisiin ja korostettaisiin, että joillain opiskelijoilla tarvitaan koulutuksen lisäksi myös oppilaitoksen ulkopuolista tukea. Olisi hyvä miettiä voisiko esim. esim Kelan Nuotti-valmennukseen tai Oma väylä -kuntoutukseen osallistuminen olla osa tuva-opetusta. Henkilökohtainen opetussuunnitelma pitää nivoa yhteen opiskelijan kuntoutussuunnitelman kanssa.

Peruskoulua päättävillä, aikuisuutta kohti siirtyvillä nuorilla edelleen katkeaa hyvin herkästi hoitopolku. Tässä uudistuksessa olisi mahdollisuuksia kenties vielä paremmin vaikuttaa tähän ongelmaan. Luonnoksessa loistavat poissaolollaan yhteistyön tekeminen nuorta hoitaneiden terveyden- tai oppilashuollon toimijoiden kanssa. Opiskeluhuollon rooli jää irralliseksi ja pinnalliseksi opiskelijoiden ohjaamisesta ja vieläpä erityisestä tuesta, vaikka näihin mm. psykologeilla olisi erityistä tukea tarvitsevien, esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsivien nuorten kohdalla paljon annettavaa.

Työryhmä jäi myös pohtimaan miten opiskelijan ohjauksen tarve ja riittävyys määritellään ja taataan. Konkreettiset vähimmäistuntimäärät voisivat olla keino varmistaa ohjauksen vähimmäistaso. Olisi myös tärkeää ottaa kantaa, voiko tuvakoulutusta järjestää etänä. Kantamme on, että tuvakoulutus olisi tärkeää määritellä lähiopiskeluna toteutettavaksi. Kysymyksiä herättää tuvakoulutuksen ehtona olevan riittävä suomen kielen taito. Luonnoksesta ei selviä, miten tämä määritellään. Hakukriteereitä sekä toimintatapoja, mikäli ei ole hakukelpoinen, olisi tärkeää määritellä.

Luonnoksesta heräsi kysymys, ovatko kaikki tutkintoon valmentavat koulutukset jatkossa yleisluontoisia eikä niitä esim. isommilla paikkakunnilla enää kohdenneta erikseen tietyille asiakasryhmille kuten mielenterveyskuntoutujille tai maahanmuuttajille. Kohdennetut tutkintoon valmentavat koulutukset ovat kokemuksemme mukaan toimivampia, koska koulutuksessa olevien tarpeisiin on tällöin helpompi tarjota täsmätukea ja -ohjausta. Yleisluontoisemmissa, erilaisia asiakasryhmiä sisältävissä tuva-koulutuksissa on koulutuksessa olevien erityistarpeita vaikeampi ohjauksen näkökulmasta huomioida. 

Tutkintoon valmentavassa koulutuksessa nuori tulee kohdata yksilöllisesti, ja hän tarvitsee paljon paneutuvaa, henkilökohtaista ohjausta eri tilanteissa (opinto-ohjausta, työhönvalmennusta, ammatillisten ohjaajien ja kuraattorin tukea sekä psykologin palveluita) löytääkseen itselleen sopivan koulutuspolun. Ohjaukseen tulee olla aikaa ja tutkintoon valmentavassa koulutuksessa tulee taata opiskelijoille riittävän pienet ryhmät.

TARKEMMAT KOMMENTIT:

Luku 1.2.

Nivelvaiheessa ongelmat ovat moninaisia, ja TUVA-koulutukseen päätyvä joukko on hyvin heterogeeninen (esim. maahanmuuttajat, oppimisvaikeudet, neuropsykiatriset ongelmat, mielenterveysongelmat), joten tarpeet ovat myös moninaiset. Ehkä siksi koulutuksen kohderyhmä on jätetty hyvin väljäksi. Pohdimme, voisiko kohderyhmää tästä huolimatta määritellä tarkemmin.

Luku 3:

Miten toteutetaan 3.1. kohdassa mainittu tutkintoon valmentavan koulutuksen henkilöstön riittävä osaaminen?

Toinen kysymys liittyi kohtaan 3.4. Opiskeluhuolto. Liittyyhän tutkintoon valmentavassa koulutuksessa opiskeluhuoltoon myös psykologipalvelut? Ilmeisesti Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki näin määrittelee.  Tutkintoon valmentavassa koulutuksessa tarve psykologin palvelulle on varmasti keskeinen.  Onko opiskeluhuoltolaissa määritelty riittävä psykologiresurssi?

Alla ehdotukset (VERSAALILLA), miten opiskeluhuollon roolia ja moniammatillista osaamista voisi tuoda esille paremmin:

s.10

Opinto-ohjauksen lisäksi opiskelijalla on oikeus saada ohjausta kaikilta opetus- ja ohjaushenkilöstöön kuuluvilta, SEKÄ OPISKELUHUOLLON HENKILÖSTÖLTÄ.

s 12

Henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman tekemisessä tehdään tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä opiskelijan muun verkoston JA OPISKELUHUOLLON kanssa.

Lähtötilanteen selvittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, ja opiskelijan aiemmin

hankittu osaaminen, opiskelukielen taito, opiskeluvalmiudet sekä mahdolliset tuen tarpeet

kartoitetaan mahdollisimman tarkasti ja huomioidaan opintojen suunnittelussa. LÄHTÖTILANTEEN SELVITTÄMISESSÄ HYÖDYNNETÄÄN AIEMMIN KERTYNYTTÄ MONIAMMATILLISTA TIETOA YHTEISTYÖSSÄ OPISKELUHUOLLON KANSSA.

s 13

Koulutuksen järjestäjän tulee arvioida opiskelijan erityisen tuen tarve opiskelijan aloittaessa

opiskelun, ja opintojen aikana tuen tarpeen ilmetessä. ARVIOINNISSA HYÖDYNNETÄÄN TARPEEN MUKAAN MONIAMMATILLISTA OSAAMISTA OPISKELUHUOLLON JA MUUN OPISKELIJAN VERKOSTON KANSSA.

s. 14

Opiskelijahuolto: On syytä kiinnittää huomiota, että TUVA-opiskelijat ovat suuressa opiskelijahuollon tarpeessa, joten yksilökohtaisen opiskelijahuollon resurssien riittävyys on tärkeä varmistaa. Tähän nähden luonnoksessa oleva maininta yksilökohtaisesta opiskelijahuollosta jää varsin suppeaksi.

Vähintäänkin olisi tärkeää mainita luonnoksessa opiskelijahuoltoon kuuluvat ammattiryhmät: psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja ja lääkäri. Psykologin rooli on erityisen tärkeä TUVA-koulutuksen kohderyhmän opiskelijoiden osalta niin tuen tarpeen arvioinnissa että tukitoimien suunnittelussa ja toteutuksessa. 

6.5. Työelämätaidot ja työelämässä tapahtuva oppiminen -kohdassa tavoitteet vaikuttavat melko idealistisilta ko. ikäryhmään kuuluville nuorille.