Siirry sisältöön

Suomen Psykologiliitto: Hoitotakuu ei kata mielenterveyspalveluita riittävällä laajuudella

Suomen Psykologiliitto toteaa, että hallituksen esitys hoitotakuusta ei turvaa riittäviä mielenterveyspalveluita. Psykologien suoravastaanottoja ei lakiesityksessä mainita lainkaan osana perusterveydenhuoltoa. Samaan aikaan uudistettavassa laissa mielenterveyspalveluista tulee muistaa moniammatillisuus.

Hallituksen esittämä seitsemän päivän hoitotakuu ei kata mielenterveyspalveluja riittävällä laajuudella. Esityksessä hoitotakuusta on rajattu ulos mielenterveyden häiriöiden hoitosuunnitelman mukainen hoito, kuten psykoterapia ja muut psykososiaaliset hoidot.

Julkisessa keskustelussa hoitotakuusta on nostettu esiin, että seitsemän päivän hoitotakuu koskisi esimerkiksi psykologien suoravastaanottoja. Valitettavasti psykologeja ei kuitenkaan varsinaisessa lakiesityksessä tai sen perusteluissa mainita lainkaan osana perusterveydenhuoltoa. 

Psykologiliitto toteaa lausunnossaan, että lakiesitys korostaa perustasolla menetelmäkoulutusten pohjalta toteutettavia lyhyitä terapioita, mutta rajaa kuitenkin käytännössä niihin koulutettujen ammattilaisten antaman hoidon takuun ulkopuolelle.  Lakiesityksen määritelmä on siis varsin epämääräinen sen osalta, mitä tällaisilla lyhyillä terapioilla käytännössä tarkoitetaan sekä kuka ja millä koulutuksella niitä voisi tarjota.

Suomen Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen oli 17.6. eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuultavana asiantuntijana hoitotakuuseen liittyen. Hän korostaa, että mielenterveyden hoitoa ei voi jättää vain tiettyihin oireisiin kohdennettujen menetelmähoitojen varaan.

– Mielenterveyden ongelmat ovat useimmiten monimutkaisia tilanteita ja yksittäiseen tarkkaan rajattuun oireeseen liittyvät ongelmat ovat mielenterveyden häiriöissä varsin harvinaisia. Yksittäisten menetelmähoitojen lisäksi perusterveydenhuoltoon tarvitaan siis ehdottomasti laaja-alaisia mielenterveyden ammattilaisia, kuten psykologeja, osaksi moniammatillisia työryhmiä. Psykologeilla on keskeinen rooli niin hoitojen suunnittelussa ja arvioinnissa kuin vaativampien hoitojen toteuttamisessa sekä muiden sote-ammattilaisten tukemisessa, Lipsanen painottaa. 

Mielenterveyspalveluissa tarvitaan kokonaisvaltaista näkemystä

Hallitus on samaan aikaan uudistamassa mielenterveys- ja päihdepalveluita koskevaa lainsäädäntöä. Psykologiliitto kannattaa uudistuksen lähtökohtaa parantaa mielenterveyspalveluiden saatavuutta, laatua ja tarpeenmukaisuutta. 

Myös tämän uudistuksen yhtenä tavoitteena on saada perusterveydenhuollon käyttöön vaikuttavat psykososiaaliset menetelmät yleisimpien mielenterveyden häiriöiden varhaiseen hoitoon. Painopisteen siirtäminen varhaisempaan vaiheeseen hoitopolkua on Psykologiliiton näkökulmasta hyvin tärkeää, mutta on kuitenkin huomioitava, ettei mikään menetelmä itsessään hoida potilaita tai paranna palveluiden saatavuutta, vaan perusterveydenhuollon henkilöstöresurssia on vahvistettava ja tarjottava kansallisesti yhdenmukaista tukea palvelujärjestelmän muutoksiin. Lisäksi riittävän työnohjauksen toteutuminen sekä mielenterveyspalveluissa että päihde- ja riippuvuuspalveluissa tulisi turvata määrittelemällä työnohjaukselle laissa minimivaatimukset.

Lakiesityksessä ennaltaehkäisevän mielenterveystyön osuus jää myös varsin vähäiseksi, eikä ole selvää, kenen kunnassa käytännössä tulisi tätä työtä jatkossa toteuttaa. Vaarana on, että kokonaisvaltainen näkemys mielenterveydestä ja sen edistämisestä jää jalkoihin ja perustason hoidosta muodostuu yksinomaan psykiatrisen hoidon alkupää, mikäli erikoissairaanhoito jatkossa ohjaa perustason mielenterveyspalveluita esityksen mukaisesti.

–  Tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidon kanssa toki tarvitaan, mutta perustason palveluissa tulisi olla sisäänrakennettuna moniammatillinen työote, jossa mielenterveyden ammattilaisia on tarvittaessa mahdollisuus konsultoida osana päivittäistä arkea ilman erikoissairaanhoidon erikseen jalkautuvaa palvelua, Lipsanen kuvailee.

Esityksen mukaan psykososiaalisen tuen palveluissa annetun palvelun sisältö määrittäisi jatkossa, onko kyseessä sosiaali- vai terveydenhuollon palvelu, ja kumpaa koskevaa lainsäädäntöä siihen näin ollen sovelletaan. Käytännön työssä tämän eron tekeminen on kuitenkin todella haastavaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhdessä toteuttamissa palveluissa, ja voi syntyä tilanne, jossa sekä ammattilaisille että asiakkaille on epäselvää, onko kyseessä sosiaali- vai terveyspalvelu. 

Lue koko lausunto hoitotakuusta 

Lue koko lausunto mielenterveys- ja päihdepalveluja koskevan lainsäädännön uudistamisesta 

Aiheeseen liittyvää