Siirry sisältöön

Toimivat perustason palvelut ovat ratkaisu mielenterveyskriisiin

Mielenterveyskriisin ratkaisu on välttämätön edellytys työllisyyden lisäämiselle ja sote-menojen kasvun hillitsemiselle, painottaa Psykologiliiton liittovaltuusto kevätkokouksessaan. Ratkaisu on toimivat perustason palvelut lähellä ihmisten arkea. Perusterveydenhuollossa tarvitaan porrasteinen hoitomalli mielenterveyshäiriöiden hoitoon.

Jokaisella on oltava tarvittaessa pääsy oikea-aikaisesti tarkoituksenmukaisten mielenterveyspalvelujen piiriin. Nyt näin ei ole. Suomen Psykologiliiton liittovaltuusto painotti kevätkokouksessaan 6.5.2023, että mielenterveyskriisi on ratkaistava ja tärkein keino siihen ovat toimivat perustason mielenterveyspalvelut, jotka sisältävät riittävät psykologipalvelut. 

Mielenterveyspalveluissa tulee ottaa käyttöön porrasteinen hoitomalli, jossa asiakas ohjataan kattavasti toteutetun hoidon tarpeen arvion pohjalta saamaan oikea-aikaisesti juuri hänen tarpeitaan vastaavaa palvelua ilman tarpeettomia pullonkauloja ja viivettä. 

Mielenterveyden ongelmien juurisyyt ovat usein monimutkaisia ja oikean hoidon suunnittelu vaatii asiantuntemusta sekä ihmisen kokonaistilanteen huomioimista. Palvelujen kehittämisessä on muistettava, ettei mikään menetelmä itsessään hoida potilaita tai paranna palveluiden saatavuutta. Psykologit ovatkin merkittävässä asemassa osana hyvinvointikeskusten moniammatillisia tiimejä. Psykologeilla on asiantuntemusta arvioida ja hoitaa lievien mielenterveyshäiriöiden lisäksi myös vaikea-asteisempia ja komplisoituneita tilanteita, joita kohdataan erikoissairaanhoidon lisäksi myös perustason palveluissa. Potilastyön lisäksi psykologeja tarvitaan konsultoimaan muita ammattilaisia sekä suunnittelemaan ja kehittämään palveluja.

Puutteet mielenterveyden peruspalveluissa ovat johtaneet siihen, että hoitoa on saanut vasta, kun ongelmat ovat pitkittyneet tai tarjolla oleva hoito ei ole tarkoituksenmukaista. Tämä johtaa yleensä tarpeeseen pidemmälle hoidolle verrattuna siihen, että vaikuttavaa ja tarpeenmukaista hoitoa olisi saanut ilman viivytyksiä. Erikoissairaanhoidon lähetemäärät ovatkin kasvaneet kohtuuttoman suuriksi, eivätkä resurssit millään riitä tarjoamaan riittävää hoitoa kaikille tarvitseville ja alueellinen eriarvoisuus on suurta. Tämä tilanne paitsi aiheuttaa turhaa inhimillistä kärsimystä myös tulee kalliiksi yhteiskunnalle. OECD:n vuonna 2018 tekemän arvion mukaan heikentyneen mielenterveyden kustannukset olivat Suomessa noin yksitoista miljardia vuodessa. Kela raportoi, että vuonna 2020 korvatuista sairauspäivärahoista mielenterveyden häiriöiden osuus oli 34 % ja ne ovat jo useamman vuoden olleet yleisin syy työkyvyttömyyseläkkeellä oloon.

Mielenterveyskriisi on ratkaistava nyt ja se tapahtuu parantamalla perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluita ottamalla käyttöön porrasteinen hoitomalli.