Uusittu keskittämisasetus tuli voimaan – perustelumuistiosta tarkennusta sille, mitä valtuuksia asetus antaa

Keskittämisasetuksessa oli jo ennen muutoksia osoitettu yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle alueellinen tehtävä arvioida psykoterapeuttisia ja psykososiaalisia menetelmiä ja ylläpitää osaamista omalla alueellaan. Asetuksen muotoilu oli kuitenkin aiheuttanut epäselvyyttä eri toimijoiden rooleista ja vastuista, ja erityisesti lasten ja nuorten terapiatakuun myötä pidettiin tarpeellisena vahvistaa valtakunnallista yhteistyötä. Tämän vuoksi nyt täsmennettiin, että asetuksessa tarkoitetaan hoitomenetelmien käyttöönoton arviointia ja osaamisen ylläpitoa, ja että tämä on tehtävä valtakunnallisessa yhteistyössä. Lisäksi alueelliseen tehtävään lisättiin menetelmien käyttöä koskevan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon työnjaon suunnittelu ja yhteen sovittaminen yhdessä yhteistyöalueen hyvinvointialueiden kanssa.

Perustelumuistio asetuksen toteutuksen tueksi

Asetusmuutos keräsi lausuntokierroksen aikana runsaasti kritiikkiä erityisesti mielenterveystyön ammattilaisten sekä heidän koulutuksestaan vastaavien tahojen ja mielenterveysjärjestöjen keskuudesta. Psykologiliitto painotti lausunnossaan, että valtakunnallisessa yhteistyössä tulee lakisääteisesti olla mukana kaikki psykososiaalisten interventioiden arvioinnin, käyttöönoton, koulutuksen ja ohjauksen kannalta keskeiset tahot – kuten yliopistot ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Laaja valtakunnallinen yhteistyö takaa, että menetelmävalikoima ei kapeudu taloudellisista tai muista syistä siten, ettei se enää riittävästi vastaa asiakkaiden monimuotoisiin tarpeisiin. Menetelmien valinnassa tulisi myös noudattaa riippumattomia tieteelliseen näyttöön perustuvia arvioita ja kansallisia suosituksia, kuten Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) suosituksia siitä, mitkä tutkimus-, hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat julkisin varoin rahoitettuun terveydenhuollon palveluvalikoimaan Suomessa. Lisäksi Psykologiliitto nosti esiin, että asetuksessa kuvattu osaamisen ylläpito tulee selkeästi erottaa ensisijaisesta koulutusvastuusta, joka on mielenterveysalan ammattilaisten, kuten psykologien ja psykoterapeuttien, osalta yliopistojen lakisääteinen tehtävä.

Lausuntokierroksen perusteella asetustekstiin tehtiin pieniä täsmennyksiä ja lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö laati asetuksen liitteeksi laajan perustelumuistion. Perustelumuistiossa 

– Ei ole tavanomaista, että sosiaali- ja terveysministeriö julkaisee asetukselle laajan perustelumuistion. Nyt se katsottiin tarpeelliseksi. Perustelumuistiossa kuvataan keskittämisasetuksen antamien valtuuksien lisäksi myös ne seikat, jotka eivät kuulu asetuksen piiriin. Tavoitteena on, että muistion avulla asetuksen soveltaminen ja vastuunjako olisi jatkossa mahdollisimman selkeää, kertoo Suomen Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov.

Perustelumuistioon on kirjattu, että hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän tehtävä on arvioida, mitä menetelmiä alueella on perusteltua ottaa käyttöön ottaen huomioon väestön tarpeet sekä käytettävissä oleva osaaminen ja resurssit. Hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä eivät kuitenkaan tee valtakunnallisia linjauksia tuottavaa terveydenhuollon menetelmien arviointia. Asetus ei myöskään anna mahdollisuutta esimerkiksi ohittaa Palkon roolia tai määritellä muiden palvelunjärjestäjien kuin hyvinvointialueiden tehtäviä. Asetus ei siis koske esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevia kuntoutuspsykoterapioita.

Arviointivastuu ei tarkoita päätösvaltaa menetelmien valinnasta

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan menetelmien käyttöönoton arviointi edellyttää sen arvioimista, millaiset valmiudet alueilla on toimeenpanna kansallisia suosituksia, kuten Palkon suosituksia ja Käypä hoito -suosituksia. Tilanteissa, joissa kansallisia hoitosuosituksia ei ole, tarvitaan myös valmiuksia kotimaisen ja kansainvälisen tutkimuksen ja muiden maiden suositusten seurantaan sekä käytettävissä olevan tiedon soveltamiseen Suomen olosuhteisiin. 

Se, että asetuksessa säädetään menetelmien käyttöönoton arviointiin liittyviä tehtäviä yliopistollista sairaalaan ylläpitävien hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän tehtäväksi ei kuitenkaan tarkoita, että niille olisi keskitetty päätösvalta siitä, mitä menetelmiä yhteistyöalueella otetaan käyttöön. Sen sijaan niillä on vastuu työnjaon suunnittelusta ja yhteensovittamisesta yhdessä kaikkien alueeseen kuuluvien hyvinvointialueiden kanssa, erityisesti menetelmien käytön yhteensovittamisesta perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. 

Asetus koskee hyvinvointialueiden välistä työnjakoa, eikä sillä näin ollen myöskään ole vaikutusta yliopistojen ja muiden koulutusorganisaatioiden rooliin koulutuksen järjestäjinä. Hyvinvointialueen palveluissa tarvittavan kattavan menetelmävalikoiman ylläpitämiseksi tarvitaan kuitenkin täydentävää koulutusta ja osaamisen ylläpitoa, esimerkiksi menetelmien koulutukseen kuuluvan teoreettisen ja käytännön opiskelua sekä kouluttajatasoisen työntekijän antamaa ohjausta. Tulevan kaksiportaisen psykoterapeuttikoulutuksen ensimmäisen portaan on suunniteltu sisältävän keskeisten perustasolla tarvittavien psykososiaalisten menetelmien hallinta. 

– Ministeriön mukaan on odotettavissa, että kaksiportainen psykoterapeuttikoulutus sekä eri ammattialojen perus- ja erikoistumiskoulutusten kehittäminen vähentävät tulevaisuudessa tarvetta hyvinvointialueiden itse henkilöstölleen järjestämille täydennyskoulutuksille, Gergov painottaa.