Siirry sisältöön

Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapiapalveluiden hankintaa koskeva kriteeristö kaipaa korjausta

Psykologiliitto on ottanut kantaa Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapiapalveluiden hankintaa koskevaan hankintakriteeristöön. Psykologiliitto katsoo, että tarjouspyyntöä tulee korjata ja täsmentää erityisesti laatua koskevan pisteytyksen osalta, jotta hankittavien palveluiden laatu ja riittävyys sekä palveluntarjoajien tasa‐arvoinen kohtelu voidaan varmistaa.

Lisäkoulutukset on huomioitava tarkoituksenmukaisesti ja tasa-arvoisesti

Ammattitaidon vahvistamiseen ja syventämiseen liittyvien pitkien lisä‐ ja täydennyskoulutusten ajallinen huomioiminen on kriteeristössä erityisen ongelmallinen ja kohtelee eri ammattiryhmiä epätasa-arvoisesti. Laadun arvioinnissa pitkistä menetelmäkoulutuksista saa varsin merkittävästi lisäpisteitä. Lisäpisteisiin oikeuttaviksi lisä‐ ja täydennyskoulutuksiksi on kuitenkin määritelty ainoastaan hankinnan kohteena olevan palvelun tarjoamisen edellyttämän tutkinnon valmistumisen jälkeen suoritetut koulutukset. 

Esimerkiksi psykoterapiapalveluiden hankinnassa psykologian perusopintojen suorittamisesta saa huomattavasti lisäpisteitä, mikäli nämä opinnot on suoritettu vasta psykoterapeutiksi valmistumisen jälkeen. Näin ollen psykologit eivät saa kyseisten opintojen suorittamisesta lisäpisteitä, sillä ne sisältyvät psykologian maisteritutkintoon. Tämä asettaa psykologit eriarvoiseen asemaan muiden palveluntarjoajien kanssa.

– On myös aivan selvää, että lisensiaatin‐ ja tohtorintutkinnot, erikoispsykologikoulutukset, psykoterapiakoulutukset tai psykoterapeuttiset menetelmäkoulutukset antavat saman syventävän tiedon riippumatta siitä, missä järjestyksessä ne on suoritettu, painottaa Psykologiliiton ammattiasioista vastaava psykologi Vera Gergov.

Lisäksi kriteeristössä on perusteettomasti ja epäjohdonmukaisesti jätetty huomioimatta osa hyödyllisistä lisäkoulutuksista ja toisaalta otettu mukaan koulutuksia, jotka eivät kuntoutuksen näkökulmasta anna merkittävää lisäosaamista. Esimerkiksi neuropsykologian työnohjaajakoulutus antaa teoreettista ja laaja‐alaista syventävää tietoa kuntoutukseen, mutta tätä koulutusta ei kriteereissä huomioida. Sen sijaan lisäpisteitä myönnetään nyt neuropsykiatrisen valmentajan koulutuksesta, joka ei tuo neuropsykologian erikoispsykologille lisäosaamista tai ‐menetelmiä. Myöskään psykoterapeutit eivät saa lisäpisteitä työnohjaajakoulutuksesta, vaikka koulutus olisi fokusoitu nimenomaan psykoterapiatyöhön ja sen ohjaamiseen.

Kaikki asiantuntemus kannattaa hyödyntää

Kaiken kaikkiaan Psykologiliitto haluaa nostaa esiin, että tarjolla olevaa sisältöasiantuntemusta tulisi hyödyntää nykyistä laajemmin jo hankintoja suunniteltaessa. Kuntoutusalakohtaisten laatukriteerien määrittelyssä olisi ollut tarpeen tehdä laajempaa yhteistyötä alan ammattilaisten sekä heitä edustavien ammattiliittojen ja yhdistysten kanssa, jotta määritetyt kriteerit vastaisivat ammattialalla käytettyjä standardeja ja koulutussisältöjä.

Lue koko kannanotto täältä