Valvontalaki kaipaa korjausta – yksinyrittäjät kantavat kohtuuttoman taakan

Psykologiliitto ja AKY – Akavalaiset Yrittäjät lausuivat valvontalain uudistusta valmistelevaan arviomuistioon. Arviomuistiota ja siitä annettua lausuntopalautetta on tarkoitus hyödyntää valvontalakia koskevassa jatkovalmistelussa.

Liiton lausunnon mukaan valvontalaki toimii nykyisellään erityisesti yksinyrittäjille raskaana ja epäselvänä sääntelykokonaisuutena, joka vaikeuttaa palvelujen tuottamista ja heikentää saatavuutta.

Psykologiliitto korostaa, että ongelma ei ole lain tavoitteissa, vaan sen käytännön toteutuksessa: valvontajärjestelmän tulisi tukea palvelujen tuottamista, ei estää sitä.

Rekisteröinti jarruttaa yrittäjyyttä

Suurin yksittäinen ongelma liittyy Soteri-rekisteriin. Rekisteröintimenettelystä on tullut hidas, raskas ja vaikeaselkoinen prosessi, joka käytännössä viivästyttää tai estää yritystoiminnan aloittamista ja muutoksia. Erityisesti yksinyrittäjille vaatimukset ovat ylimitoitettuja, kun samat velvoitteet koskevat sekä pieniä että suuria toimijoita, ja tietovaatimukset ja byrokratia eivät suhteudu toiminnan kokoon.  

Psykologiliitto ja AKY vaativat rekisteröintimenettelyn merkittävää keventämistä, käsittelyaikojen nopeuttamista sekä tietovaatimusten karsimista.

Epäselvät käsitteet lisäävät byrokratiaa

Valvontalain keskeiset käsitteet eivät vastaa nykypäivän työn tekemisen tapoja. Esimerkiksi palveluyksikön ja palvelupisteen erottelu aiheuttaa käytännössä turhaa hallinnollista työtä, vaikka yksinyrittäjällä ne ovat usein sama asia. Myös lain soveltamisalaan liittyy epäselvyyksiä: vastikkeettoman toiminnan määritelmä on tulkinnanvarainen, sääntely ei huomioi riittävästi etävastaanottoja, liikkuvaa työtä ja valtakunnan rajat ylittäviä palveluja.

Psykologiliitto ja AKY vaativat käsitteiden ja soveltamisalan selkeyttämistä sekä sääntelyn päivittämistä vastaamaan nykyisiä palvelumuotoja.

Alihankkijoiden asema epäselvä

Psykologiliitto nostaa esiin myös alihankkijoiden aseman ongelmat. Nykyinen sääntely edellyttää palveluntuottajalta ohjausvaltaa alihankkijoihin, mikä ei vastaa itsenäisten ammatinharjoittajien asemaa.

Liitto painottaa, että lainsäädäntö ei saa hämärtää yrittäjien välistä sopimussuhdetta työsuhteen kaltaiseksi.

Lisäksi alihankkijoille syntyy kohtuuttomia velvoitteita rekisteröinnissä, kun heidän tulee luoda omia “keinotekoisia” palveluyksiköitä ja tehdä niihin sekä palvelupisteisiin monenlaisia valvontaan liittyviä suunnitelmia, vaikka sellaiset on jo tehty ostajayrityksessä. Myös ostajan tekemät muutokset palvelupisteissä aiheuttavat alihankkijoille kustannuksia, vaikka yrittäjä ei voi niihin vaikuttaa.  

Psykologiliitto ja AKY esittävätkin, että alihankkijoiden osalta riittäisi palvelun ostajan rekisteröinti ja valvontasuunnitelmat, joihon alihankkijat voivat liittyä.

Tilapäinen sääntely on saatava pysyväksi ja myös alaikäisten kanssa toimivia koskevaksi

Valvontalain väliaikainen sääntely mahdollistaa toiminnan aloittamisen jo ennen rekisteröintipäätöstä. Se ei kuitenkaan koske alaikäisten kanssa työskenteleviä, jotka edelleen joutuvat odottamaan päätöstä, koska rekisterinpitäjä haluaa tarkistaa heidän rikosrekisteriotteensa.

Tämä johtaa tilanteeseen, jossa eniten palveluja tarvitsevat lapset ja nuoret joutuvat odottamaan ja yrittäjät ovat eriarvoisessa asemassa riippuen palvelun kohteesta sekä myös suhteessa palkansaajiin.

Psykologiliitto ja AKY esittävät, että yrittäjän toiminta tulisi voida aloittaa heti, jos rikosrekisteriote on toimitettu eikä siinä ole todettuja esteitä toiminnalle. Tilapäinen sääntely on myös saatava pysyväksi.

Omavalvonta kuormittaa yksinyrittäjiä

Omavalvonnan vahvistaminen on oikea suunta, mutta toteutus on liian raskas pienille toimijoille.

Erityisesti velvoite kerätä palautetta, päivittää ja julkaista omavalvontasuunnitelma neljän kuukauden välein lisää hallinnollista työtä. Lisäksi rekisterivirheiden seurauksena yksinyrittäjällä voi olla useita palveluyksiköitä, joihin kaikkiin vaaditaan erilliset suunnitelmat.

Yksinyrittäjille tulisi saada kevennetty omavalvontamalli, ja omavalvonnan vaatimukset tulisi sitoa toiminnan riskeihin ja laajuuteen.

Maksutaakka kasaantuu pienille toimijoille

Koska julkisten toimijoiden siirtymistä Soteri-rekisteriin on lykätty, järjestelmän kustannukset kohdistuvat edelleen pääosin pieniin yrittäjiin.

Psykologiliitto ja AKY pitävät tilannetta kohtuuttomana ja vaativat maksujen tarkistamista, jos siirtymäaikaa edelleen pidennetään.

Tarvitaan riskiperusteinen ja toimiva malli

Psykologiliitto ja AKY esittävät, että valvontalain jatkovalmistelussa:

• kevennetään sääntelyä pienimuotoisessa toiminnassa,
• nopeutetaan ja yksinkertaistetaan rekisteröintimenettelyä,
• tarkistetaan maksujen kohtuullisuus,
• ja tehdään väliaikaisesta sääntelystä pysyvä ratkaisu.

Nykytilanteessa erityisesti rekisteröintimenettely toimii markkinoille tulon esteenä. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. Tavoitteena tulee olla valvontajärjestelmä, joka turvaa palvelujen laadun – mutta samalla mahdollistaa sujuvan ja toimivan yrittäjyyden.

Lue koko liiton lausunto täältä.