VN/33602/2021 Hallituksen esitys laeiksi
sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen
kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista
annetun lain sekä työeläkelakien muuttamisesta
Suomen Psykologiliitto kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä sairausvakuutuslain, Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain sekä työeläkelakien muuttamisesta. Kokonaisuudessaan esitys on hyvä ja kannatettava.
Näkemyksemme mukaan osasairauspäivärahan enimmäisajan pidentäminen 150 arkipäivään on tarpeellinen muutos. Riittävän pitkä mahdollisuus lyhennettyyn työaikaan tukee kokoaikatyöhön tarvittavan työkyvyn palautumista niin tietyissä somaattisissa, kuin erityisesti myös mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa.
Suomen Psykologiliiton kanta on, että omavastuuajalla tapahtuvaa työskentelyä (sairausvakuutuslain 11 §:n 2 mom.) koskeva esitys on tarpeellinen. On kuitenkin syytä selkeyttää täsmennystä työsopimuslakiin siitä, että omavastuuajalla työntekijällä on oikeus täyteen palkkaan, joka on mainittu kuitenkin hallituksen esityksen vaikutusarviossa ja yksityiskohtaisissa perusteluissa. On syytä huomata, että erityisesti mielenterveysongelmissa työajan vähentäminen ei riitä työkyvyn palauttamiseksi vaan osasairauspäivärahan myöntämisen yhteydessä on tarpeen varmistaa tarvittavien kuntoutustoimenpiteiden toteutuminen työpaikalla ja työterveyshuollossa sekä yksilö, että mahdollisesti jopa työyhteisötasolla. Tämä olisi hyvä säätää täsmällisemmin sairausvakuutuslaissa, mikä edistäisi esityksen vaikuttavuutta ja samalla työpaikoilla tulee myös huolehtia siitä, että omavastuuajalla tehtävän työn määrä tosiasiallisesti vähenee suhteessa tehtyyn työaikaan.
Esityksessä olisi myös tärkeää huomioida eri toimialojen erilaiset työaikamuodot erityisesti liittyen kokoaikatyön määrittelyä koskevaan muutokseen (sairausvakuutuslain 11 §:n 4 mom.) ja säilyttää nykyinen viittaus asianomaisella alalla normaalisti sovellettavaan kokoaikaisen työntekijän säännölliseen työaikaan, kuten esityksessä esitetään, sillä on riski, että tietyillä toimialoilla työskentelevät voisivat jäädä osasairauspäivärahaoikeuden ulkopuolelle. Nykyisen soveltamiskäytännön mukaan sivutoimisen yrittäjyyden (ei YEL- vakuutusta) ja osa-aikaisen työsuhteen yhdistelmä ei oikeuta osasairauspäivärahaan. Jos henkilö taas on YEL/MYEL-vakuutettu yrittäjä ja lisäksi työskentelee osa-aikaisesti, oikeus
osasairauspäivärahaan voi syntyä. Yrittäjyyden ja osa-aikaisen työskentelyn yhdistäminen on kuitenkin näkemyksemme mukaan yleistymässä.
Osa-aikaisen työskentelyn aikana työnantajan ja erityisesti esimiehen antama tuki on keskeistä osa-aikaisen työskentelyn aikana. Näkemyksemme mukaan työnantajien välillä on vaihtelua tarjotun tuen edellytyksissä kuten osaamisessa ja työterveyshuollon laajuudessa. Enemmän huomiota vaativat työntekijät, joiden työterveyshuolto on vain minimitasoinen. Työntekijää on tärkeää tukea ja hänen vointiaan seurata osa-aikaisen työskentelyn aikana. Esimerkiksi työn määrän on vastattava vähentyneitä työtunteja.
Työkyvyn parantamiseen ja tukemiseen liittyvän tiedon jakaminen on keskeistä ja ennaltaehkäisyyn on panostettava.
Työkykyä tukevien etuuksien ja käytäntöjen kehittämistä on tärkeää jatkaa. Hallituksen esityksen taustamuistiossa ei kovin tarkasti kuvata millaisia vaihtoehtoisia etuusmalleja tai muita ratkaisuja on esitystä valmisteltaessa pohdittu. Joka tapauksessa vain osa ehdotuksista on otettu osaksi hallituksen esitystä. Seuranta, arviointi ja kohdennetut selvitykset antavat pohjaa jatkotyölle. Myös sosiaaliturvaa uudistava komiteatyö jatkaa samaan aihepiiriin kuuluvaa laajaa kehittämistyötä.
Jari Lipsanen
Puheenjohtaja
Suomen Psykologiliitto ry
jari.lipsanen@psyli.fi