Hanketukea tarjolla mielenterveysstrategian käytäntöön viemiseen
Valtionavustuksia on tarjolla 14 miljoonaa euroa mielenterveysstrategian käytäntöön viemiseksi. Psykologiliitto toivoo psykologien olevan mukana siellä, missä uusia käytäntöjä linjataan.
Mielenterveysstrategiaan ja sen toteuttamiseen on ladattu paljon odotuksia, joten myös psykologien on syytä olla mukana hankkeiden suunnittelussa hyvän lopputuloksen varmistamiseksi. Psykologiliitto kannustaakin jäseniään kartoittamaan, onko omalle alueelle suunnitteilla kehittämishankkeita, ja pyrkimään niihin mukaan vaikuttamaan.
Psykologiliitto otti jo aiemmin kantaa helmikuussa 2020 julkaistuun mielenterveysstrategiaan ja arvosteli sitä turhan menetelmäkeskeiseksi. Sama kehitys vaikuttaa jatkuvan hankerahoituksia jaettaessa, Psykologiliiton puheenjohtaja Annarilla Ahtola toteaa.
– Psykologiliiton tärkeä tavoite on varmistaa psykologinen asiantuntijuus niin perustasolle terveys- ja sosiaalipalveluihin kuin kaikille erikoisaloillekin, missä sille on tarvetta. Tätä kehittämään kannattaa nyt hakea hankerahaa ja psykologien olla mukana vaikuttamassa siellä, missä uusia käytäntöjä linjataan, painottaa Ahtola ja muistuttaa, että psykologin osaaminen kattaa sekä mielenterveyden, ihmissuhteet ja kriisit että muistin ja muut kognitiiviset toiminnot, jotka kaikki ovat olennaisia ihmisen hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kannalta
Hankkeet menetelmäkeskeisiä, resursointi unohdettu
Sosiaali- ja terveysministeriön avustukset kohdistuvat mielenterveysosaamisen vahvistamiseen kunnissa, itsemurhien ehkäisyyn sekä työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen pilotointiin.
– Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa -hankkeessa on kiitettävällä tavalla huomioitu johtamisen osuus mielenterveyttä tukevien palveluiden ja osaamisen jalkauttamisessa, mutta vahva osaaminenkaan ei riitä, ellei resursseja ole tarpeeksi. Riskinä on, että osaamisen vahvistaminen keskittyy yksittäisten menetelmien näkökulmiin ja unohtaa sen, että arjen tukeminen ja peruspalvelut edistävät mielenterveyttä parhaiten. Tällä hetkellä työikäisten ja ikääntyvien mielenterveyspalvelut puuttuvat terveysasemilta lähes kokonaan. Menetelmät eivät hoida ketään. Olennaista on taata, että meillä on riittävästi ammattilaisia huolehtimassa tarpeen mukaisista mielenterveyspalveluista, Ahtola painottaa.
Itsemurhien ehkäiseminen on erittäin tärkeää, mutta sitä ei tule liiaksi erotella mielenterveystyön kokonaisuudesta, muistuttaa Ahtola. Strategia ja sen toimeenpanohankkeet tuntuvat unohtavan sen, että parasta ennaltaehkäisyä on mielenterveystyön painopisteen siirtäminen varhaisempaan vaiheeseen ja palveluiden parempi saatavuus jo perusterveydenhuollossa – siinä ympäristössä missä ihmiset luontevasti ja matalalla kynnyksellä voivat niitä käyttää (varhaiskasvatus, koulut ja oppilaitokset, työterveys, sote-keskukset, erilaiset matalan kynnyksen walk-in-poliklinikat ja vanhuspalvelut).
– On inhimillisesti kestämätön tilanne, että tukea on usein tarjolla vasta siinä vaiheessa, kun oireilu on voimistunut diagnosoitavissa olevaksi mielenterveyden häiriöksi, ja myös tässä kohtaa hoidon alkamista joutuu usein odottamaan kohtuuttoman pitkään.
Erikoisimpana yksityiskohtana Ahtola pitää sitä, että työikäisten mielenterveys ja työllistymisen tukeminen on typistetty nyt vain yhden menetelmän jalkauttamiseksi.
– On hieman erikoinen valinta lähestyä työikäisten mielenterveyshyvinvointia vain keskittymällä psykiatrisessa hoidossa olevien työhönvalmennukseen, ja siihenkin vain yhden menetelmän avulla. Lisäksi IPS-toimintamallin vaikuttavuutta ei ole tutkittu Suomen oloissa lainkaan, mutta nyt se ollaan jalkauttamassa osana kansallista strategiaa, kun tutkimusta tehdään samanaikaisesti.
Hakuaikaa heinäkuun loppuun
Valtionavustuksilla tuetaan mielenterveysstrategian toteutumista. Kuntien mielenterveysosaamisen vahvistamiseen ja itsemurhien ehkäisyyn tähtäävien hankkeiden pitää huomioida covid-19-epidemian vaikutuksia.
Mielenterveysosaamisen vahvistaminen kunnissa -valtionavustuksella toteutetaan mielenterveysstrategian painopisteitä ”mielenterveys pääomana” ja ”hyvä mielenterveysjohtaminen”.
Itsemurhien ehkäisy -valtionavustushaulla tuetaan ohjelmaa toimeenpanevia hankkeita. Avustusta voivat saada myös mm. hankkeet, joissa vahvistetaan mielenterveystaitoja vaikeuksissa olevissa ja äkillisesti muuttuvissa työyhteisöissä tai ehkäistään yksinäisyyttä vanhuspalveluissa.
Työelämään kuntouttavien mielenterveyspalvelujen ”IPS – sijoita ja valmenna!” -kehittämistä toteuttavat hankkeet
IPS-malli on tuottanut hyviä työllistymistuloksia erityisesti vaikeisiin mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden keskuudessa. Malli ei vielä ole ollut Suomessa laajasti käytössä eikä sen vaikuttavuutta ole arvioitu Suomen kontekstissa.
Rahoitusta voivat hakea kunnat ja kuntayhtymät, mielenterveysosaamisen ja itsemurhien ehkäisyhankkeiden osalta myös yleishyödylliset toimijat. Hakuaika on 5.5.–30.7.2020. Kiinnostuneille järjestetään hakuinfo 18.5.2020 (tilaisuus striimataan). Hankkeiden tulee käynnistyä syksyllä 2020.
Hakuasiakirjat ja lisätietoja sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivuilla:
Kevään 2020 valtionavustukset (stm.fi)
Katso myös:
- Kansallinen mielenterveysstrategia THL:n verkkosivuilla
- Itsemurhien ehkäisyohjelma THL:n verkkosivuilla
- THL:n verkkosivuilla: IPS – sijoita ja valmenna!
- Psykologi-lehden juttu mielenterveysstrategiasta (LINKKI)
- Psykologiliiton lausunto mielenterveysstrategian valmisteluun