Siirry sisältöön

Hyväksytty translaki vähentää vähemmistöstressiä

Eduskunta hyväksyi 1.2.2023 uuden translain äänin 113–69. Suomen Psykologiliitto kannatti sukupuolen vahvistamista koskevan lainsäädännön uudistamista ja yksilön mahdollisuutta korjata juridinen sukupuolensa omalla hakemuksellaan.

Psykologiliitto antoi lakiesityksestä valmisteluvaiheessa lausunnon ja liiton puheenjohtaja Jari Lipsanen oli kuultavana asiantuntijana sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsitellessä lakiesitystä. Juridisen sukupuolen korjaaminen tukee mahdollisuutta elää koetussa sukupuolessa kokonaisvaltaisesti. Juridisen sukupuolen korjaaminen myös vähentää vähemmistöstressin kokemusta, mikä on arvioitu keskeiseksi tekijäksi vähemmistöjen korostuneelle psyykkiselle ja somaattiselle sairastavuudelle.

– Erityisen tärkeää lakiuudistuksessa on, ettei sukupuolen vahvistamiseksi enää edellytetä lisääntymiskyvyttömyyttä. Lisääntymiskyvyttömyydelle sukupuolen vahvistamisen yhteydessä ei ole psykologisia perusteita, eikä vanhemman transsukupuolisuuden ole todettu vaikuttavan hänen lastensa kehitykseen negatiivisesti, toteaa Psykologiliiton ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö Vera Gergov.

Lakiin jäi korjattavaa

Psykologiliiton mielestä nyt hyväksytyn lain suurin puute on se, että sukupuolen juridinen muutos edellyttää täysi-ikäisyyttä. Psykologiliitto oli esittänyt, että ikäraja olisi asetettu muita Pohjoismaita vastaavalle tasolle. Islannissa sukupuolen oikeudellisen vahvistamisen ikäraja on 15 vuotta ja Norjassa on käytössä 16 vuoden ikäraja.

– Sukupuolimerkinnän korjaamisen ikärajan laskeminen tulevaisuudessa olisi keino edistää transnuorten psyykkistä hyvinvointia sekä ehkäistä mielenterveysongelmia ja syrjäytymistä. Juridisen sukupuolimerkinnän korjaaminen ei ole peruuttamaton muutos eikä sen voida katsoa aiheuttavan merkittävää riskiä nuoren hyvinvoinnille, perustelee Gergov.

Psykologiliitto kritisoi myös sitä, että hyväksytty laki huomioi vain nais- ja miessukupuolet. On kuitenkin huomattava määrä ihmisiä, joiden identiteetti ja kehollisuus eivät mahdu kaksijakoiseen sukupuolijärjestelmään. Psykologiliitto pitää keskeisenä myös näiden ihmisten huomioimisen lainsäädännössä. 

– Kaksijakoisen sukupuolijärjestelmän ulkopuolella elävät ihmiset ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa ja alttiita syrjinnälle. Kolmannen sukupuolen laillinen tunnustaminen suojelisi syrjinnältä ja edistäisi yhdenvertaisuutta, Gergov painottaa.

Lue Psykologiliiton lausunto

Aiheeseen liittyvää