Kelan epäonnistunut kilpailutus ja yritys heikentää vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen erillissopimusten ehtoja uhkaavat terapioiden jatkoa
Kela toteutti vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen avoterapiapalveluiden hankinnan kilpailutuksen vuonna 2022. Psykologiliitto toi jo keväällä esiin hankintaa koskevaan kriteeristöön liittyviä ongelmia muun muassa lisä- ja täydennyskoulutusten huomioimisen osalta.
Osallistujat eriarvoisessa asemassa
Merkittävä ongelma Kelan kilpailutuksen kriteeristössä on, että se ei kohtele saman koulutuksen suorittaneita palveluntarjoajia yhdenmukaisesti. Kriteeristössä nimittäin myönnettiin laatupisteitä ainoastaan perustutkinnon jälkeisistä koulutuksista. Näin ollen esimerkiksi psykologian perusopinnoista saattoi saada lisäpisteitä, mikäli oli suorittanut ne lisäkoulutuksena. Valmistuneet psykologit eivät saaneet täysin samasta koulutuksesta laatupisteitä, koska ovat suorittaneet opinnot osana peruskoulutustaan. Tämä asetti palveluntuottajat epätasa-arvoiseen asemaan toisiinsa nähden.
Kilpailutusta pidettiin myös byrokraattisena ja palveluntuottajien osaamista väheksyvänä. Sekä neuropsykologisessa kuntoutuksessa että psykoterapiassa kysyntä on selkeästi ylittänyt tarjonnan jo pitkään. Onkin todella valitettavaa, että monet kuntouttajat eivät osallistuneet lainkaan vuoden 2022 kilpailutukseen siinä asetettujen reunaehtojen vuoksi. Esimerkiksi ehdoton uhkasakko siinä tapauksessa, että ei kykenisikään tuottamaan palveluita kilpailutuksessa ilmoitetun mukaisesti, karkotti monta palveluntuottajaa kilpailutuksen ulkopuolelle.
Kela pyrkii heikentämään erillissopimusten ehtoja
Myös edellisen, vuonna 2018 järjestetyn, kilpailutuksen epäonnistuminen karkotti palveluntuottajia Kelan listoilta. Lisäksi silloisten kilpailutusehtojen vuoksi moni asiantunteva ja osaava terapeutti jäi myös vaille sopimusta. Kela joutui paikkaamaan tilannetta solmimalla runsaasti erillissopimuksia palveluntuottajien kanssa, jotta asiakkaiden terapiat jatkuivat ja täydellinen kaaos vältettiin.
Nyt myös nämä Kelan solmimat erillissopimukset ovat katkolla. Kela on lähestynyt erillissopimuksen tehneitä palveluntuottajia tarjoamalla entistä selvästi heikompia sopimusehtoja. Kela on tarjonnut erillissopimuksiin alhaisinta juuri päättyneessä kilpailutuksessa hyväksyttyä hintaa, mikä tarkoittaisi palveluntuottajille jopa kymmenien prosenttien hinnanalennusta.
Erillissopimuksen solmineet palveluntuottajat ovat tyypillisesti erityisasiantuntijoita, joiden puoleen Kela on kääntynyt etsiessään palveluntuottajaa, jolla olisi juuri kuntoutujan tarpeen mukaista osaamista. Usein erillissopimus solmitaan, koska kilpailutukseen osallistuneiden joukosta ei ole löytynyt juuri kyseiselle asiakkaalle sopivaa tai tiettyä erityisosaamista tarjoavaa palveluntuottajaa. On selvää, että jos nämä erityisosaajat olisivat osallistuneet kilpailutukseen, heidän tarjoamansa hinta ei olisi ollut kilpailutuksen alhaisin.
Kela on toiminnallaan asettanut erillissopimuksella kuntoutuspalveluja tuottavat ja heidän potilaansa todella tukalaan asemaan. Terapeutin olisi joko jatkettava terapiaa huomattavasti alhaisemmalla hinnalla, kuin millä palvelua tuottaa, tai kuntoutus keskeytyy. Ei ole varmuutta, että kilpailutukseen osallistuneiden joukosta löytyy sopivaa osaajaa tilalle, jolloin potilaat saattavat jäädä kokonaan vaille hoitoa. Mikäli toinen osaaja löytyykin, joutuvat potilaat hyvin nopealla aikataululla vaihtamaan terapeuttia, mikä saattaa romuttaa kuntoutuksen jo saavutetut tulokset ja näin uhkaa heidän terveyttään. Vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen potilaat ovat vaativa asiakaskunta ja erillissopimuksilla palveluja tuottavien erityisasiantuntijoiden potilaat vielä tässäkin joukossa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia.
Laki vaatii erityisasiantuntemuksen turvaamista kuntoutuksessa
Laki Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista määrää, että vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden tulee perustua hyvään kuntoutuskäytäntöön ja erityisasiantuntemukseen. Hankintalaki puolestaan edellyttää edellä mainitun erityisasiantuntemuksen turvaamista hankinnoissa.
– Kelan ennakoimaton ja harkitsematon toiminta vaarantaa potilasturvallisuuden ja aiheuttaa ammattilaisille eettistä kuormitusta. Nyt toteutettu kilpailutus ja sitä seurannut erillissopimusten ehtojen polkeminen eivät lain henkeä tai kirjainta toteuta, vaan antavat Kelasta poukkoilevan ja epäammattimaisen kuvan hankintojen toteuttajana, ihmettelee Katja Vähäkangas Psykologiliitosta.
Psykologiliitto painottaa, että liittoja tulee jatkossa kuulla ja hyödyntää niiden asiantuntemusta eri kuntoutusmuotojen vaatimusten ja tarpeiden suhteen aiempaa tiiviimmin. Näin voidaan välttyä näissä kilpailutuksissa koetuilta hankaluuksilta, ja asiakkaille voidaan järjestää kuntoutuspalveluita parhaalla mahdollisella tavalla.