Siirry sisältöön

Kuntien ja hyvinvointialueiden palkankorotuksista syntyi sopu – Palkankorotuspotti kasvoi verrokkialojen neuvottelutulosten myötä myös kunnissa ja hyvinvointialueilla

Yli 420 000 kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajan tämän ja ensi vuoden palkankorotuksista on syntynyt sopu, kun järjestöt ovat tiistaina 7.3. hyväksyneet viime perjantaina syntyneen neuvottelutuloksen.

Ratkaisussa on kyse siitä, miten kuntien ja hyvinvointialueiden palkansaajien tämän ja ensi vuoden palkankorotuksissa otetaan huomioon niin sanotut verrokkialat.

JUKO, JAU ja KT sopivat viime kesänä, että teknologiateollisuuden, kemianteollisuuden ja AKT:n kuorma-autoalan 1,9 prosenttia ylittävien palkankorotusten keskimääräinen erotus on huomioitava kaikissa kuntien ja hyvinvointialueiden virka- ja työehtosopimuksissa. Samalla sovittiin, että ylimenevästä osuudesta yleiskorotuksiin lisätään 70 prosenttia ja 30 prosenttia sovitaan paikallisesti.

Verrokkialojen myötä yleiskorotukset ja järjestelyerät kasvoivat 

Vuonna 2023 sote-sopimuksen yleiskorotus nostaa palkkoja aiemmin sovitun 1,5 prosentin lisäksi 1. kesäkuuta 0,70 prosenttia lisää, eli yleiskorotus on 2,2 prosenttia. Paikallisesti sovittavaksi tulee 0,30 prosenttiaaiemmin sovittujen paikallisten erien (yhteensä 3,1 prosenttia) lisäksi, eli erilaisia neuvoteltavia eriä on 3,4 prosentin verran.

Kesäkuun lopussa kunta- ja hyvinvointialalla maksetaan 467 euron kertaerä.

Vuonna 2024 yleiskorotus nostaa palkkoja 1. kesäkuuta 0,77 prosenttia aiemmin sovitun 1,5 prosentin lisäksi. Paikallinen järjestelyerä on 0,33 prosenttia.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että pääsimme sopimukseen neuvottelemalla ja että kytkös verrokkialoihin toteutuu täysimääräisesti. Ratkaisu on Suomen työmarkkinakentässä poikkeuksellisen laaja ja koskee lukuisia ammattialoja, JUKOn hallituksen puheenjohtaja Katarina Murto (OAJ) iloitsee.

Järjestöt muistuttavat, että sopimuksen myötä myös kunta- ja hyvinvointialalle sovittu palkkaohjelma toteutuu tarkoitustaan vastaavalla tavalla.

– Pääsemme nyt korjaamaan palkkojen jälkeenjääneisyyttä ja kohentamaan kunta- ja hyvinvointialan houkuttelevuutta työnantajana ja työpaikkana, painottavat JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine ja Jytyn puheenjohtaja Jonna Voima.

Samaa mieltä on Psykologiliiton puheenjohtaja Jari Lipsanen. 

– Psykologiliiton jäsenille sopimus antaa reilujen yleiskorotusten lisäksi enemmän paikallisesti neuvoteltavaa rahaa käyttöön, Lipsanen arvioi ja kehottaa psykologeja aktiivisuuteen tulevissa palkankorotusten jakoneuvotteluissa, jotta järjestelyerien rahaa saadaan kohdennettua psykologien palkkoihin. Samalla hän kuitenkin harmittelee, että nyt neuvoteltiin vain palkankorotuksista seuraaville vuosille, eikä mukaan vielä saatu liiton toivomia työhyvinvointia lisääviä tekstimuutoksia, kuten ruokailua työajalla kaikissa työaikamuodoissa. 

Kunta- ja hyvinvointialalla neuvottelevat Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO, Julkisen alan unioni JAU (JHL ja Jyty), Sote ry (Super, Tehy, SPAL) ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT.

Lue lisää JUKOn sivuilta