Siirry sisältöön

Kuntoutusjärjestelmää kiitetään tasavertaisuudesta Kelan kyselyssä

Kela on julkaissut tutkimuksen suomalaisen kuntoutusjärjestelmän nykytilasta ja tulevaisuudesta. Kyselyn mukaan nykyinen kuntoutusjärjestelmä on ammattilaisten mielestä pääosin toimiva. Eniten kehitettävää on kuntoutukseen pääsemisessä. Myös eri toimijoiden välisessä yhteistyössä ja tiedonkulussa on parantamisen varaa.

Kela selvitti syksyllä 2021 kyselyllä kuntoutuksen palveluntuottajien, järjestöjen, terveydenhuollon ammattilaisten sekä kunta- ja sote-sektorin päättäjien näkemyksiä kuntoutusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Kyselyyn vastasi kaikkiaan yli 1800 henkilöä.

Tasavertaisuus ja ammattitaito saivat kiitosta

Kuntoutusjärjestelmässä hyvin toimivina elementteinä nähtiin kaikkien vastaajaryhmien osalta tasavertaisuus ja kuntoutukseen pääseminen. Kuntoutuksen toteutumisessa kolmena tärkeimpänä seikkana pidettiin oikea-aikaisuutta, hyödyllisyyttä ja vaikuttavuutta sekä kuntoutusta toteuttavan henkilöstön kokemusta ja osaamista. Esimerkiksi päättäjistä nykyistä kuntoutuksen toteutusta piti erittäin tai melko toimivana 64 prosenttia. 

Palveluntuottajia lukuun ottamatta vastaajaryhmät pitivät kuntoutuksen laajuutta ja saatavuutta hyvänä. Päättäjät nostivat vastauksissaan esiin hyvin toimivina asioina myös ammattitaitoiset ja osaavat työntekijät sekä suunnitelmallisen ja tavoitteellisen työskentelyn asiakkaiden kanssa.

Kuntoutukseen pääsyä ja eri toimijoiden yhteistyötä kehitettävä

Vaikka kuntoutukseen pääsyä ylipäätään kiiteltiin, kaikkien vastaajaryhmien mielestä asiakkaan kuntoutusprosessiin onnistunutta pääsyä, sitoutumista ja kokonaisuuden seurantaa tulisi edelleen kehittää. Vastaajien mielestä kehitettävää olisi kuntoutuksen käsittelyprosessissa, varhaisen puuttumisen toteutumisessa, laadussa sekä arkeen juurruttamisessa.

Vastaajat kokivat, että yhteistyötä ja tiedonkulkua eri viranomaisten ja palveluntuottajien välillä tulisi lisätä.Palveluntuottajien ja järjestötoimijoiden kokemus kuitenkin on, ettei heitä kuulla riittävästi kuntoutukseen liittyvissä asioissa. Näin vastasi yhteensä 64 prosenttia järjestövastaajista ja 73 prosenttia palveluntuottajista.

Kaikki vastaajaryhmät pitivät kuntoutuksen vaikuttavuuden ja siitä saatavan hyödyn seurantaa tärkeänä. Yli 90 prosenttia vastaajista oli tästä täysin tai jokseenkin samaa mieltä. 

Kuntoutuspsykoterapia halutaan säilyttää Kelan vastuulla

Osana sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavarahoituksen purkua on suunniteltu Kelan järjestämän vaativaa lääkinnällisen kuntoutuksen ja kuntoutuspsykoterapian siirtoa hyvinvointialueiden vastuulle. Toistaiseksi nämä kuntoutusmuodot ovat kuitenkin jäämässä Kelan vastuulle. Erityisesti kuntoutuksen palveluntuottajat ja järjestöt pitävät tärkeänä, että Kela järjestäisi kuntoutuspsykoterapiaa ja vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta jatkossakin.

Selvä enemmistö kyselyyn vastanneista katsoo, että monikanavarahoituksen purkamiseen liittyisi riski kuntoutuksen vähenemisestä ja varojen kohdentumisesta muuhun toimintaan. Näin ajattelee selvä enemmistö kyselyyn vastanneista (järjestöt 81 %, palveluntuottajat 93 %, kuntapäättäjät 69 %, terveydenhuollon ammattilaiset 76 %). 

Vastaajien mielestä Kelan rooli on tärkeä erityisesti tasavertaisen kuntoutukseen pääsyn ja toteutumisen kannalta. Tätä mieltä on 97 prosenttia kyselyyn vastanneista palveluntuottajista, 91 prosenttia järjestöistä, 85 prosenttia terveydenhuollon ammattilaisista ja 83 prosenttia päättäjistä.

Kelan selvityksestä ja kuntoutuksen kehittämisestä voi lukea lisää Kelan Yhdessä kuntoon -sivustolta.

Aiheeseen liittyvää