Kuntavaalit 2021

Psykologiliiton kuntavaalitavoitteet

1. Koronakriisiä ja kuntatalouden ongelmia ei saa maksattaa mielenterveydessä  
   • Psykososiaalinen tuki ja psykologipalvelut on turvattava kaikille 
   • Työikäisten ja ikääntyvien pitää sote-keskuksessa päästä helposti psykologille
   • Kaikille ikääntyneiden kanssa työskenteleville tulee taata riittävä mielenterveysosaaminen
   • Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan tehtävä myös mielenterveydessä
   • Kuntien mielenterveyden palveluhankinnoissa tulee lähtökohtana olla palveluiden laatu 
2. Koronakriisiä tai kuntataloutta ei saa maksattaa lapsilla ja nuorilla 
   • Kuntien lomautukset on estettävä – ne osuvat kipeimmin juuri perheisiin 
   • Vanhempien ja perheiden jaksamista ja hyvinvointia on tuettava
   • Psykologeja tarvitaan varhaiskasvatukseen ja lastensuojeluun
   • Matalan kynnyksen psykologipalvelujen saatavuutta äitiys- ja lastenneuvoloissa sekä perheneuvoloissa on parannettava
3. Mielenterveyttä edistävä työ ja ehkäisevä mielenterveystyö on kuntien tehtävä sotesta riippumatta
   • Moniammatillisuutta perustason sote-palveluissa on vahvistettava jo ennen sote-uudistusta
   • Mielenterveyden edistäminen tulee kirjata kunnan strategiaan
   • Kunnan päätöksenteossa mielenterveysvaikutukset tulee arvioida osana päätösten ennakkoarviointia
4. Opiskeluhuolto lasten ja nuorten mielenterveyden tukena 
   • Koulupsykologi kuuluu kouluun. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattorityön järjestämis- ja tuottamisvastuun tulee säilyä koulun tai oppilaitoksen sijaintikunnalla myös sote-uudistuksen jälkeen.
   • Lisätään koulupsykologien määrää, kouluista puuttuu 500 psykologia
   • Oppiminen ja opiskeluhuolto tarvitsee omat psykologinsa
   • Toisella asteella pitää olla käytössä psykologin asiantuntemusta seurata nuorta 18 ikävuoteen asti – loppu koulupudokkuudelle!
   • Koulupsykologi tekee työtä sekä ennaltaehkäisevästi koko kouluyhteisön kanssa että yksilöllistä työtä – molempia tarvitaan
5. Psykologit mukaan työllisyyden hoitoon 
   • Psykologeja tarvitaan mukaan työllisyyden kuntakokeiluihin 
   • Psykologien arvokas tuki vaikeasti työllistyville on taattava
   • Kunnan tulee huolehtia omien työntekijöidensä yhteisöllisestä ja yksilöllisestä työsuojelusta ja -terveydestä siten, että työn psykososiaalisia voimavaratekijöitä vahvistetaan ja riskitekijöihin puututaan. 

Suomi lähtee kuntavaaleihin tilanteessa, jossa korona-pandemiakriisin kanssa on opittu elämään ja Suomen hallitus on julkaissut vuoden 2021 koskevan ennätysmäisesti alijäämäisen budjetin, joka kompensoi kuntatalouden osalta muun muassa koronaan liittyvät koronan testaamiseen ja jäljittämiseen liittyvät kulut täysin. Pitkittyvän kriisin hoidossa on opittu paljon arjen työkäytäntöjä, mutta yleisesti sen jälkiä vasta korjaillaan niin taloudellisessa kuin psyykkisessäkin mielessä.  

Psykologit ovat ammattiryhmä, joka on jälkihoidossa keskeisessä roolissa (Salmivalli, COVID-19-tiedepaneelin loppuraportti). Perustason palveluiden turvaaminen, lapset ja nuoret sekä opiskeluhuolto ja kestävä kehitys jälleenrakennuksessa ovat tiedepaneelin mukaan tärkeimpiä painopisteitä. Kunnissa on tärkeä resursoida lapsiperheiden arkeen vaikuttaviin sivistystoimen palveluihin, mukaan lukien oppilashuoltotyöhön. Kuntien työtehtävien sisältöjen rikastaminen nähdään tärkeänä, jotta kuntiin hakeutuu pitkäaikaisesti sitoutuvia työntekijöitä.  

Kuntatalous ja hyvinvointi 

Valtiovarainministeriön keväisen arvion mukaan, Kuntatalousohjelma 2021–2024, kuntatalouden kehitys on ollut heikkoa ja näkymät vaikeat jo useamman vuoden. Koronakriisi vaikuttaa kuntatalouteen suoraan erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun kautta. Sulkutoimet puolestaan vähentävät kuntien vero- ja maksutuloja. Valtiovarainministeriön alustava arvio vaikutuksesta kuntatalouteen on 1,6–2 mrd. euroa vuonna 2020. On selvää, että kriisin vaikutukset vaihtelevat kunnittain merkittävästi riippuen pandemian leviämisestä, mutta myös muun muassa kunnan tulo- ja menorakenteesta sekä väestö- ja elinkeinorakenteesta. Lisäksi on huomioitava, että erot kuntien talouden tilassa olivat suuria jo ennen koronakriisiä. 

Valtionvarainministeriön (VM) tilannekatsauksessa 16.9.2020 valtiovarainministeri Matti Vanhanen huomioi, että suhdannetilanteen muutoksesta huolimatta rakenteelliset ongelmat eli ikääntyminen ja alhainen työllisyysaste ovat entiset. Hallitus päivitti budjettiriihessä talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita julkisen talouden kestävyystiekartan muodossa. Yksi merkittävä asia on työllisyyspalveluiden uudistaminen yksilöllisiksi pohjoismaisen mallin mukaisesti.   

Ylijohtaja Jani Pitkäniemi VM:n kunta- ja aluehallinto-osastolta huomioi 27.8.2020 kuntavaaleja 2021 silmällä pitäen keskustelun aiheita riittävän siitä, mitä pitäisi tehdä, jotta paikallisen itsehallinnon elinvoimaisuus ja kyky järjestää laadukkaat palvelut säilyvät riittävinä. Tämä tarkoittaa keskustelua isoista kuntia koskevista fundamenteista: rahoituksesta, tehtävistä, rakenteista ja yhteistyömahdollisuuksista.  

Kuntatalouteen vaikuttaa merkittävästi sosiaali- ja terveyspalvelujen siirtyminen maakuntien vastuulle. Jokainen työssäkäyvä ja eläkeläinen kunnassa ovat tärkeitä kunnallisveron maksajia. Psykologipalvelut ovat kriittisiä sekä hoitoa tarvitsevan ihmisen että yhteiskuntamme kilpailukyvyn ja työeläkejärjestelmän kestävyyden näkökulmasta. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja eläköitymiset ovat lisääntyneet viime vuosien aikana, ja siksi psykologien antaman ohjauksen merkitys työkyvyn säilyttämiseksi korostuu entisestään. Näin saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä.  

Psykologinen osaaminen on välttämätöntä yhteiskunnan haasteiden ratkomisessa. Psykologit ovat mielenterveyden, mielen hyvinvoinnin ja ihmismielen toiminnan sekä ihmisten käyttäytymisen ymmärtämisen asiantuntijoita, joiden osaaminen on keskeistä suomalaisten terveyden edistämisen kannalta. Psykologin vastuuseen sisältyy se, että hänen tulee tehdä työtä inhimillisen kärsimyksen vähentämiseksi ja ihmisten elinolosuhteiden parantamisen puolesta. Psykologilla on erityinen vastuu niistä, joilla on puutteelliset mahdollisuudet saavuttaa ihmisarvoinen elämä. 

Perustason palveluiden edistäminen  

Kuntien toimintaa terveyden edistämisessä, sairauksien ennaltaehkäisyssä ja kansanterveystyössä  sekä osallisuuden vahvistamisessa  on tehostettava.

 Sote-uudistuksen siirtäessä aiemmin kuntien vastuulla olleet sairaanhoitopalvelut ja terveydenhuollon maakuntiin tulee  kunnilla olemaan tulevaisuudessa suurempi rooli sairauksien ja mielenterveysongelmien ehkäisyssä ja terveyden sekä hyvinvoinnin edistämisessä. Mielenterveyden edistäminen tulee kirjata kunnan strategiaan.  

Terveydenhuollon ammattihenkilöinä psykologeilla on valmiudet ja pätevyys toimia laaja-alaisesti terveyden edistämisen tehtävissä yksilötasolta aina organisaatioiden ja terveydenhuollon järjestelmien kehittämiseen. Kuntien tulee hyödyntää psykologien osaamista ja asiantuntemusta tässä roolissa. Integraatio kuntaan jäävien ja maakuntaan siirtyvien palveluiden osalta on järjestettävä toimivaksi. 

Psykologinen asiantuntemus ja psykologipalvelut ovat monipuolisesti ja matalalla kynnyksellä tarjolla ja hyödynnettävissä elämänkaaren eri vaiheissa kuntalaisen kannalta tarkoituksenmukaisesti integroituna palveluihin, joita hän käyttää joka tapauksessa.  

Kunnissa on turvattava edelleen lähipalvelut, jolloin kuntalainen saa tarvitsemansa palvelut kotikunnasta tai kohtuullisen matkan päästä. Etäteknologian käyttö edesauttaa lähipalvelujen toteutumista, mutta esimerkiksi ikäihmisille tulee myös turvata pääsy palveluihin. Lähipalveluilla on yhteydet myös ympäristövastuullisuuteen ja -terveyteen, kun kuntalaisen ei tarvitse kulkea pitkää matkaa palvelun saadakseen.  

Lapset ja nuoret sekä opiskeluhuolto 

1990-luvun lama-ajan tutkimuksen päätulos osoitti pitkäaikaisia negatiivisia vaikutuksia lasten ja nuorten kehitykseen tapahtuneen silloin, kun perheillä oli taloudellisia ongelmia ja tämä yhdistyi samanaikaisesti perustason palvelujen heikentymiseen. Peruspalvelujen vahvistaminen on huomattavasti kustannustehokkaampaa kuin ongelmiin puuttuminen silloin, kun ne ovat kärjistyneet ja tarvitaan erikoistason palveluja. Tutkimusten mukaan kuntien säästötoimet, jotka kohdistuvat lasten, nuorten ja perheiden peruspalveluihin, näkyvät korjaavien palveluiden tarpeen kasvuna. Kunnanpäättäjien on ohjattava lasten ja perheiden palveluihin riittävästi resursseja ehkäisemään sosiaalisten ongelmien kasautumista. Psykologin asiantuntemusta on käytettävä laajasti niin palveluiden suunnittelussa kuin niiden toteuttamisessa.  

Kuntien on otettava pitkäaikaiseksi tavoitteeksi, että kaikilla kuntalaisilla olisi vähintään toisen asteen tutkinto. Sivistystoimen opiskeluhuollossa tulisi vahvistaa syrjäytymiskehityksen vastaista työtä jo ennen kuin nuori siirtyy toisen asteen opintoihin. Opiskeluhuolto on lasten ja nuorten arkiympäristöön viety, hyvinvointia edistävä peruspalvelu, johon osallistuvat kaikki oppimisympäristön aikuiset. Sitä toteutetaan myös yksilökohtaisena kouluterveydenhuollon, kuraattorin ja psykologin palveluna. Opiskeluhuollon palveluiden tulee jatkossakin kuulua kuntien sivistystoimeen. Oppivelvollisuusikä nousee 18 vuoteen, joten kunnilla on edelleen vastuu nuorten toisen asteen koulutuksen kustannuksista ja oppilashuollon toteutumisen seurannasta. Kunnasta täytyy löytyä osaamista erityisesti opintojen keskeytymistilanteessa nuoresta ”kopin” saamisessa ja syrjäytymisen ehkäisystä. 

Koulupsykologien tulee tuntea koulujen toimintakulttuuri, joka vaihtelee kouluittain. Opiskeluhuollon tärkeä tehtävä on ennaltaehkäistä syrjäytymiskehitystä ja mitä varhemmin eri pulmiin pystytään puuttumaan, sitä tehokkaampaa se on vaikutuksiltaan. Psykologiliitto suosittelee yhtä psykologia kohden maksimissaan 500 oppilasta, jotta monipuolinen ennaltaehkäisevä oppilashuoltotyö on mahdollista. 

Lasten ja perheiden tuki on kuitenkin aloitettava jo huomattavasti aiemmin kuin perusopetuksessa. Kunnan kaikkien lasten oikeus pedagogiseen varhaiskasvatukseen on turvattava. Psykologi kuuluu varhaiskasvatukseen tukemaan sekä henkilökuntaa, perheitä että lapsia. Kuntien on perustettava varhaiskasvatuksen psykologin toimia kansalaisten tasa-arvoisten kunnallispalveluiden takaamiseksi. Varhaiskasvatuksen tulee olla subjektiivinen lapsen oikeus, jolla tarkoitetaan lapsen yksilöllisten kehityshaasteiden huomioimista. Varhaiskasvatuksen resurssit on turvattava, että hyvän kasvun edellytykset täyttyvät ja pedagogiset tavoitteet voidaan saavuttaa.  

Perheillä tulisi olla oikeus valita lapsen ja perheen tilanne huomioiden lapsen päivähoidon järjestelyt. Kunnallinen päivähoito yhdessä yksityisten palvelun tuottajien kanssa edistää perinteisesti kuntalaisten työllisyyttä.  

Johtopäätökset 

Kuntien lomautukset ovat todella haitallisia lapsiperheiden psykososiaalisen tuen kannalta – muistissa 1990-luvun opit.  

Kuntien tulisi resursoida varhaiskasvatukseen oma psykologi, koska tulevaisuuden sote-keskusmallin riskeinä ovat ennaltaehkäisevän yhteistyön ja konsultaatio jääminen pois, työn painottuessa niissä sinänsä tärkeään yksilötyöhön.   

Kuntien tulisi luoda toimintamalli, jossa he pystyvät huomioimaan tulevat sote-maakunnat, joissa psykologit mahdollisesti ovat sijoittuneina sote-/terveyskeskuksiin. Olisi ensiarvoista saada kunnat vahvistamaan toimivia terveyskuntayhtymiä kehittämällä niitä jo nyt kohti moniammatillisia sote-keskuksia. 

Kunnan tulisi resursoida oppilashuollon osaamisen varmistaminen kunnassa. Esimerkiksi kunnat vastaavat ammattikoulutukseen lähtevien nuorten sujuvasta siirtymisestä jatko-opintoihin ja näin varmistavat, ettei kukaan ”putoa kelkasta”. Kuntien varhaiskasvatuksen ja oppilashuollon ammattilaisten työn sisältöihin tulisi suunnata kehitystyötä niin resurssien kuin sisällönkin osalta. 

Mielenterveys voimavarana. Kunnan tulee huolehtia omien työntekijöidensä yhteisöllisestä ja yksilöllisestä työsuojelusta ja -terveydestä siten, että työn psykososiaalisia voimavaratekijöitä vahvistetaan ja riskitekijöihin puututaan. Ikääntyneiden mielenterveyden edistäminen kuuluu osaksi kaikkea ikääntyneiden kanssa tehtävää työtä, ja ikääntyneiden kanssa työskenteleville tulee taata riittävä mielenterveysosaaminen.