Siirry sisältöön

Seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden (SSM) ammatillinen työryhmä toimii Psykologiliiton alaisena asiantuntijaryhmänä ja valmisteluelimenä. Työryhmä pyrkii kartuttamaan psykologien tietoa ja osaamista SSM-teemoihin liittyen. Lisäksi työryhmä pyrkii vaikuttamaan ja ottamaan kantaa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen kysymyksiin psykologien ja psykologiatieteen edustajina.

Työryhmä haluaa

  • lisätä psykologien ymmärrystä ja yleistietoutta SSM-teemoista
  • lisätä ymmärrystä SSM-teemoihin liittyvistä erityiskysymyksistä ja niiden tärkeydestä
  • lisätä psykologien ymmärrystä normatiivisuuden vaikutuksista niin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen kuin enemmistöjenkin edustajien elämään
  • lisätä psykologien valmiuksia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajien sensitiiviseen kohtaamiseen asiakastyössä
  • tarjota verkostoitumis- ja konsultointimahdollisuutta SSM-kysymyksissä
  • vaikuttaa laajemmin SSM-teemojen kohtaamiseen yhteiskunnassa psykologisen tiedon pohjalta.

Voit olla sekä yksilönä että ryhmänä yhteydessä työryhmään, jos tarvitset konsultaatiota siitä, miten voisit/te toiminnassanne ottaa huomioon seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuolen moninaisuuden sekä lisätä sensitiivisyyttä näille teemoille. Autamme mielellämme antamalla vinkkejä siihen, miten voitte suunnitella palveluita ja kannanottoja, joissa SSM-teemat on huomioitu.

Jäsenet

puheenjohtaja
Niia Virtanen
PsM, psykologi, sukupuolentutkimuksen väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
niia.virtanen@tuni.fi

Mari Korpela
PsM, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (valm. 2023)

Miina Melasuo-Hiltunen
PsM, psykologi
miina.melasuo-hiltunen@pshp.fi

Laura Blomqvist
PsM, psykologi, kognitiivinen psykoterapeutti (valm. 2021), Turun yliopisto
laura.blomqvist@terapiataloquu.fi

Katarina Alanko
psykologian dosentt, psykologi, tutkija, Åbo Akademi
katarina.alanko@abo.fi

Psykologin SSM-kohtaamisen lyhyt muistilista

Tämän muistilistan tarkoitus on tukea psykologin työtä, jotta työskentely olisi sensitiivistä, tiedostavaa, identiteettiä tukevaa, kehitykselliset näkökulmat huomioivaa ja kulttuurisesti pätevää. Jokainen psykologi voi kohdata työssään seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä.
Muistilista on muokattu APA:n ohjeistuksesta psykologeille transsensitiiviseen kohtaamiseen (2015).

  1. Asiakkaita kohdatessa on tärkeää tiedostaa, että sukupuoli on ei-binäärinen (eli ei kaksijakoinen) rakenne, johon kuuluu useita erilaisia sukupuoli-identiteettejä. Sukupuoli-identiteetti ja seksuaalinen suuntautuminen ovat erillisiä, mutta toisiinsa vaikuttavia rakenteita, jotka voivat voivat muuttua elämän aikana. Psykologin on tärkeä tuntea ajantasainen käytössä oleva terminologia.
  2. Työntekijän on hyödyllistä pohtia omaa sukupuoli-identiteettiään, olettamuksiaan ja henkilökohtaisia uskomuksiaan liittyen sukupuoleen, seksuaalisuuteen sekä sukupuolinormeja vastaamattomiin henkilöihin sekä transihmisiin.
  3. Avoimet kysymykset ja tilan antaminen sen pohtimiselle, miten asiakas itse kokee ja määrittelee – tai on määrittelemättä – sukupuolensa ja/ tai seksuaalisen suuntautumisensa luovat hyvää pohjaa yhteistyölle asiakkaan kanssa.
  4. Sukupuoli-identiteetti, sukupuolen ilmaisu ja seksuaali-identiteetti ovat yhteydessä muihin identiteetteihin, (kuten etninen tausta, ikä, koulutus, sosioekonominen luokka, maahanmuuttajuus), joista jotkut voivat tuoda asiakkaalle yhteiskunnallisia etuoikeuksia ja jotkut tuoda stigmaa.
  5. Psykologin on hyvä pyrkiä tiedostamaan, millaisia vaikutuksia asiakkaan sukupuoli-identiteetin ja sukupuoli-ilmaisun sekä seksuaali-identiteetin muutoksilla voi hänen ihmissuhteisiinsa (kuten romanttiset ja seksuaaliset suhteet, perhesuhteet, ystävyyssuhteet, työhön liittyvät suhteet). Psykologilla on hyvä olla valmiudet tukea ja antaa asianmukaista tietoa muun muassa läheisille tai työyhteisöille. Lisäksi psykologi voi tukea asiakkaitaan konsultoimalla viranomaisverkostoa.
  6. Psykologin on tärkeä tuntea vanhemmuuden ja perheenmuodostuksen erilaisia muotoja seksuaali- ja sukupuolivähemmistöillä.
  7. Psykologien tulisi tiedostaa, miten stigma, ennakkoluulot, syrjintä ja väkivalta vaikuttavat seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien terveyteen ja hyvinvointiin. Syrjintää esiintyy esimerkiksi asunnon haussa, terveydenhoidossa, työssä, koulussa ja sosiaalipalveluissa. Voidaan myös kieltäytyä käyttämästä henkilöstä nimeä, jolla henkilö toivoo tulevansa puhutelluksi, liittää puheessa hänet väärään sukupuoliryhmään, kysyä sopimattomia kysymyksiä henkilön kehollisuuteen liittyen tai olettaa transkokemuksen perusteella psykopatologiaa. Psykologilla on tärkeä rooli syrjinnän torjumisessa.
  8. Tieteellistä tutkimusta tehdessään psykologi kunnioittaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien hyvinvointia ja oikeuksia ja pyrkii esittämään tulokset tarkasti, välttäen tulosten väärintulkintaa tai hyväksikäyttöä. Kliinisessä työssä on hyvä rakentaa käytäntöjä, jotka mahdollistavat moninaisuuden esiintuomisen (esimerkiksi sukupuolen kysyminen lomakkeissa ei-binäärisesti).
  9. Psykologin on hyvä tiedostaa oma koulutuksen tarpeensa SSM-teemoissa. Myös psykologian maisterin koulutusohjelmissa olisi hyvä tuoda nykyistä vahvemmin esiin SSM-kysymyksiä.

Linkit ja vinkit

Sukupuoli-identiteetin tutkimus ja hoito

Alle 18-vuotiaiden tutkimus ja hoito toteutuu osana muuta nuorisopsykiatrista hoitoa

Helsinki
Tampere

Työryhmän julkaisut ja kannanotot

Turun Sanomat 23.2.2017: Kieli syntyy tarpeesta (mielipidekirjoitus)