Senioritoiminta 2021 -kartoitus

Liiton 700 seniorijäsentä – psykologityön pitkien linjojen tietovaranto

Senioritoiminnan johtoryhmän toimesta on kevään 2021 aikana kartoitettu Psykologiliiton Manner-Suomen paikallisyhdistysten senioritoimintaa haastattelemalla paikallisyhdistysten puheenjohtajia ja joidenkin alueiden seniorivastaavia. Manner-Suomen 17 paikallisyhdistyksestä saatiin yhteys 14 yhdistykseen.  Näistä kolmestatoista saatiin vastauksia esitettyihin kysymyksiin, yhdessä senioreiden toimintaa parasta aikaa selvitettiin. Ensimmäinen yhteydenotto haastateltaviin tapahtui lähettämällä sähköpostia puheenjohtajille, joiden sähköpostiosoite löytyi paikallisyhdistysten nettisivuilta. 

Kartoituksen mukaan13 paikallisyhdistyksestä seitsemässä on nimetty seniorivastaava ja kuudessa ei ole. Erillistä senioritoimintaa on kuudessa paikallisyhdistyksessä 13:sta ja seitsemässä ei ole. Seniorien oma toiminta tarkoittaa mm. lounailla käymistä sekä virkistys- ja kulttuurimatkoja. Tapaamiset ovat kerran kuukaudessa tai harvemmin. Muutamissa yhdistyksissä seniorit olivat saaneet johtokunnalta pientä taloudellista tukea toimintaansa, joissain raha-avustusta oli haettu Liitosta. Korona on luonnollisesti hiljentänyt senioritoimintaa.

Useista paikallisyhdistyksistä todettiin, että seniorit ovat tervetulleita kaikkeen psykologien toimintaan eikä senioreita haluta erottaa muusta toiminnasta. Joillain paikkakunnilla seniorit ovat osallistuneet varsin aktiivisesti yhdistysten järjestämään koulutus- ja virkistystoimintaan sekä lukupiireihin. Seniorit ovat myös johtokunnan jäseniä joissain yhdistyksissä. 17 paikallisyhdistyksestä viisi ilmoittaa nettisivuillaan senioripsykologien lukumäärän yhdistyksen jäsenistössä. 

Senioripsykologien valtakunnallisissa tapaamisissa on Senioriteko-sarjan puheenvuoroissa tullut esiin monia senioreiden aktiviteetteja, joissa senioripsykologit ovat olleet itse toimijoina, eivätkä vain osallistujina paikallisyhdistysten järjestämiin toimintoihin. Senioripsykologit ovat kirjoittaneet mielipidekirjoituksia ja antaneet haastatteluja ajankohtaisista yhteiskunnallisista kysymyksistä kuten psykologitoiminnan järjestämisestä kouluissa sote-uudistuksen jälkeen, vanhusten hoitolaitosten arkirutiinien parantamisesta, maahanmuuttajien suomen kielen opiskelun tukityöstä jne., sekä osallistuneet graduhankkeisiin haastateltavina.    

Muutamat puheenjohtajat kaipasivat Liiton senioritoiminnan johtoryhmältä vinkkejä ja kehittämisehdotuksia senioritoimintaan. Tällä hetkellä on meneillään Psykologin työ – miten kaikki kehittyi -hanke, jonka puitteissa senioripsykologit ovat kirjoittaneet työmuistojaan psykologityön perinteen keräämiseksi. Muutamilla paikkakunnilla opiskelijat ovat haastatelleet senioripsykologeja, jotta saadaan tallennettua myös niiden psykologien kokemuksia, jotka eivät ole ryhtyneet kirjoittamaan. Yksi vinkki paikallisyhdistysten senioritoiminnan kehittämiseen voisi olla seniorien innostaminen osallistumaan Psykologin työ – miten kaikki kehittyi -hankkeeseen. Muistelmat talletetaan Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) psykologityön arkistoon tutkijoiden ja opinnäytetyöntekijöiden käyttöön. Kirjoittamisesta kiinnostuneet saavat ohjeet osoitteesta  Sirkku.Kivisto@icloud.com.

Riitta Huolila, senioritoiminnan johtoryhmän jäsen