Siirry sisältöön

Uusi KVTES-sopimus ja psykologien työaika

Uusi KVTES-sopimus tuo kaksi yleiskorotusta sekä yhden järjestelyerän, josta neuvotellaan paikallisesti. Lisäksi palkansaajajärjestöjen päätavoite toteutui, kun kiky-tunnit (tai kiky-minuutit) viimein poistuvat. KVTES-sektorilla ne poistuivat 31.8. alkaen. Liittoon on saapunut kysymyksiä, että mikä se psykologien työaika sitten 31.8. jälkeen on. Sanotaan se tässä nyt ihan selvästi: Se on 37 h 45 min

Liitteen 18 mukainen työaika

KVTES-sektorilla psykologien työaika määräytyy liitteen 18 mukaan. Liitteessä 18 on määritelty ”Eräiden asiantuntijoiden työaika”, ja liitteessä on lueteltu erinäisiä ammatteja, kuten psykologi, sosiaalityöntekijä, sairaalakemisti ym. 31.8.2020 saakka liitteen 18 mukainen työaika oli 38 h 15 min. Työaika nostettiin siihen 1.5.2018 edellisten KVTES-neuvottelujen tuloksena 37 h 30 minuutista 2,4 % palkanlisäystä vastaan.

Liitteen 18 mukainen työaika on yksi kuntasektorilla käytössä oleva työaika. Muita työaikamuotoja ovat yleistyöaika, jaksotyöaika ja toimistotyöaika. Toimistotyöaika on nimensä mukaisesti tarkoitettu virastoihin tai toimistoihin, jaksotyöaika taas on käytössä vuorotyötä tekevillä, ja suurin osa säännöllistä päivätyötä tekevistä kuuluu yleistyöaikaan. Yleistyöajan pituus on 38 h 45 min, se on siis vielä vähän pidempi kuin liitteen 18 mukainen työaika. 

Tässä vielä pähkinänkuoressa, mitä psykologien työajalle on tapahtunut:

  • KIKY-lisäys 1.2.2017: 37 h -> 37h 30 min (ei palkankorotusta)
  • Liitteen 18 työajan lisäys 1.5.2018: 37 h30 min -> 38h15 min (palkkakompensaationa + 2,4 %)
  • Uusi KVTES-sopimus, KIKY-minuutit pois 31.8.2020: 38h 15 min -> 37 h 45 min

Ruokailu työajalla vai työajan ulkopuolella?

Työajasta puhuttaessa on huomautettava, että työsidonnainen aika on psykologeilla itse asiassa pidempi kuin työaika, koska psykologit myös ruokailevat nykyään omalla ajalla. On vain muutamia yksittäisiä tapauksia ja työnantajia, jotka ovat paikallisesti sopineet joutuisasta ruokailusta työajalla. Aiemmin työajalla ruokailu oli esim. koulupsykologeilla varsin yleistä. 

Ruokailusta jokaiseen päivään tulee vielä 30 minuuttia lisäystä työpaikalla vietettävään aikaan. Tämä saattaa aiheuttaa epäreiluuden tunnetta erityisesti työpaikoilla, joissa on työkavereina työntekijäryhmiä, jotka ovat eri työajassa. Esimerkiksi sairaanhoitajat saattavat olla jaksotyöajassa ja ruokailla työajalla, minkä vuoksi heidän ”paperilla” pidempi työaikansa (38 h 45 min) näyttäytyy lyhyempänä kuin psykologien työaika (38 h 15 min + ruokatunneista kertyvä 5 x 30 min). 

Työnantaja ei ole ollut avoin ajatukselle, että psykologit siirtyisivät ruokailemaan työajalla. Tämä ”joutuisa ruokailu työajalla” on tarkoitettu niille työntekijäryhmille, jotka eivät työtehtäviensä puolesta voi poistua työpisteeltään, ja niinpä heillä on pakko joutuisasti syödä työpisteellä tai sen läheisyydessä. He eivät myöskään saa poistua työpaikaltaan ruokailun ajaksi, toisin kuin psykologit, jotka voivat ainakin teoriassa siirtyä lounastamaan vaikkapa läheiseen ravintolaan. 

Psykologiliitto muistuttaakin, että nyt kuin ruokatunti on meille näin omaksi ajaksi määritelty, niin se on tärkeä myös käyttää työstä palautumiseen työpäivän keskellä. Mahdollisuuksien mukaan poistuttaisiin vähintäänkin työpisteeltä, jos nyt ei koko rakennuksesta, eikä ainakaan tehtäisi työtä ruokatunnin aikana. Työn tekeminen tällä tavalla on ns. harmaata ylityötä, josta ei kerry palkkaa tai ylityötunteja, eikä sitä pidä missään nimessä tehdä. 

Katja Vähäkangas

Kuntasektorin ja yrittäjien edunvalvonta, jäsenhankinnan koordinointi, koulutuspolitiikka, EuroPsy, sertifikaatit

Aiheeseen liittyvää