Kela-korvausten nostossa tulee huomioida psykoterapian saatavuuden parantaminen
Suunniteltu Kela-korvausten nosto ei lyhennä mielenterveyspalvelujen jonoja
Hallitus sopi syksyn 2023 budjettiriihessä Kelan sairausvakuutuskorvauksien nostosta 500 miljoonalla eurolla vuosina 2024–2027. Tavoitteena on purkaa perusterveydenhuollon hoitojonoja. Nämä muutokset kohdistuvat kuitenkin ainoastaan yleis- ja erikoislääkärien palveluihin sekä psykiatrien vastaanottokuluihin ja joihinkin psykiatrian toimenpiteisiin, kuten psykoterapiaan.
Tällä tavalla toteutettuna Kela-korvausten nosto ei valitettavasti kuitenkaan juurikaan vaikuta mielenterveyspalveluiden hoitojonojen purkamiseen, sillä suurin osa psykoterapeuteista ei ole lääkäreitä. Valviran rekisteritietojen mukaan vain 13 % psykoterapeuteista on taustakoulutukseltaan lääkäreitä. Suurin osa psykoterapeuteista on psykologeja ja sairaanhoitajia, jolloin suurin osa asiakkaistakin jäisi korvausten ulkopuolelle. Näin ollen ehdotetut muutokset eivät auta merkittävästi mielenterveyspotilaiden tilannetta.
Lisäksi esitetyllä tavalla kustannusten pieneneminen kohdentuu vain hyvin pieneen osaan psykoterapioista, sillä psykoterapiaa toteutetaan pääosin Kelan kuntoutuspsykoterapiana tai vaativana lääkinnällisenä kuntoutuksena sekä hyvinvointialueiden ostopalveluina. Kela-korvauksen korotus kuitenkin kohdentuisi vain niille asiakkaille, joilla on mahdollisuus maksaa itse valtaosa saamastaan hoidosta.
Ainoastaan yhden taustakoulutuksen omaavien psykoterapeuttien antaman hoidon korvattavuus on jo nykyisin eriarvoistava samaa palvelua tuottavia muita terveydenhuollon ammattihenkilöitä kohtaan. Ongelma syvenee entisestään, jos korvaustasoa nostetaan vain yhden ammattiryhmän osalta.
Sairausvakuutuskorvausta tulisi laajentaa ja kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa nostaa
Suomen Psykologiliitto ja Suomen Kuntoutusyrittäjät katsovat, että Kelan sairausvakuutuskorvausta tulisi laajentaa siten, että se kattaisi myös muiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden kuin lääkärien antaman psykoterapian. Tämä parantaisi aidosti psykoterapian saatavuutta ja lyhentäisi tehokkaasti hoitojonoja.
Tapa kohdentaa Kela-korvausten noston hyödyt huomattavasti laajemmalle joukolle olisi Kelan kuntoutuspsykoterapian korvaustason korottaminen. Kuntoutuspsykoterapian korvaustasot ovat huomattavasti korkeammat kuin sairausvakuutuskorvauksissa, mutta osalla potilaista ei silti ole varaa psykoterapiaan. Korotuksen myötä hoidon saaminen olisi mahdollista yhä useammalle asiakkaalle, jolle psykoterapiaa on lääketieteellisen arvion perusteella suositeltu.
Kuntoutuspsykoterapian korvaustason perusteet ja enimmäismäärät vahvistetaan valtioneuvoston asetuksella. Vuonna 2025 on tarkoitus tulla voimaan uusi Kela-korvausmalli, jonka suunnittelu on alkamassa sosiaali- ja terveysministeriössä pian. Tässä yhteydessä tulisi arvioida psykoterapian Kela-korvauksia erillisenä kokonaisuutena sekä sairausvakuutuslain että kuntoutuspsykoterapian korvaustasoa määrittävän valtioneuvoston asetuksen osalta.