Psykologien työolotutkimus
Psykologien työolotutkimus 2025
Suomen Psykologiliitto toteutti psykologien työolotutkimuksen keväällä 2025. Tavoitteena oli selvittää palkkatyössä olevien psykologien kokemuksia työoloista, työhyvinvoinnista sekä johtamisesta. Kysely toteutettiin toista kertaa ja tarkoituksena oli myös tarkastella mahdollisia muutoksia suhteessa vuoden 2023 työolokyselyyn.
Poimintoja tuloksista
Psykologit kokevat edelleen työn mielekkyyttä, mutta myös kuormitustekijöitä tunnistetaan
ja koetaan. Kuormitustekijöistä huolimatta itsearvioitu työkyky koetaan keskimääräisesti hyväksi. Työtiloissa koetaan olevan selviä puutteita, ja organisaation johtoa kohtaan koetaan tyytymättömyyttä edellisen tutkimuksen mukaisesti.
Suomen Psykologiliiton jäsenilleen toteuttama työolokysely toteutettiin nyt toista kertaa, eikä tuloksissa tullut esiin suuria muutoksia vuoden 2023 kyselyyn nähden. Kyselyyn vastaajien (n 1 165) keskimääräinen ikä oli 41 vuotta.
Vastaajista 86 % koki fyysisen työkykynsä olevan melko tai erittäin hyvä. Henkisen työkyvyn osalta suhteellinen osuus jäi hieman matalammaksi (74 %).
Työyhteisön toimivuus arvioitiin keskimäärin hyväksi. Enemmistö vastaajista (64 %) oli tyytyväisiä myös esihenkilönsä toimintaan. Suomalaiset psykologit kokevat edellisen työolokyselyn mukaisesti työnsä mielekkääksi. Vastanneista 66 % koki työstään innostuneisutta muutaman kerran viikossa tai päivittäin, ja 68 % vastanneista raportoi työtyytyväisyyttä melko tai erittäin paljon. Työhön liittyvää kuormitusta koki kuitenkin yli puolet vastanneista melko tai erittäin usein. Kiire tai kireät aikataulut, usean asian tekeminen yhtä aikaa sekä kankeat tai monimutkaiset tietojärjestelmät koettiin keskimäärin kuormittavimmiksi tekijöiksi.
Edellisen tutkimuksen mukaisesti organisaation johdon toimintaa kohtaan tuli esiin tyytymättömyyttä: 47 % raportoi olevansa melko tai erittäin tyytymätön organisaation johdon toimintaan. Yli puolet vastaajista arvioi johdon kiinnostuksen henkilöstön mielipiteitä kohtaan työhön liittyvissä asioissa olevan melko tai erittäin huonoa. Johdon toimintaan liittyen koettiin myös puutteita tiedonkulussa ja arvostuksessa psykologien työtä kohtaan.
Myös työtiloissa raportoitiin selviä puutteita, etenkin näkö- ja äänieristyksen sekä riittävän ilmanvaihdon osalta. 70 % vankeinhoidossa ja 61 % varhaiskasvatuksesa työskentelevistä koki näkö- ja äänieristyksen riittämättömäksi. Yli puolet ammatinvalintapsykologeista, ammatillisessa kuntoutuksessa sekä opiskeluhuollossa työskentelevistä koki näkö- ja äänieristyksen riittämättömyyttä työssään. Puutteellinen ilmanvaihto tuli korostuneimmin
esiin perheneuvolassa työskentelevien osalta (40 %) sekä opiskeluhuollossa (33 %). Kokonaisuutena kuitenkin 64 % vastanneista koki olevansa melko tai erittäin tyytyväinen työtiloihinsa.
Etätyömahdollisuuksiin oltiin keskimäärin tyytyväisiä, mutta vastauksissa oli sovellusalakohtaisia eroja. Vankeinhoidossa ja ammatillisen kuntoutuksen sektorilla oltiin tyytymättömimpiä mahdollisuuksiin tehdä etätöitä.
Työpaikkakiusaamista vastaajista oli kokenut 6 % ja epäasiallista kohtelua asiakkaan tai asiakkaan omaisen taholta 16 %. Pieni joukko (2 %) vastaajista oli kokenut myös fyysistä väkivaltaa työssään.
Lisääntynyt epävarmuus työelämässä työelämän jatkumiseen liittyvänä epävarmuutena ei kyselyn perusteella ole suomalaisten psykologien huolenaiheena. 74 % vastanneista koki ’vähän’ tai ’melko vähän’ huolta työsuhteensa jatkumisesta, huolimatta siitä että 40 % vastaajista raportoi muutos- ja yhteistoimintaneuvotteluja käydyn viimeisen 12 kuukauden aikana, ja 19 %:lla vastanneista muutos- ja yhteistoimintaneuvottelut olivat parhaillaan käynnissä.
Vastaajista 90 % työskenteli vakituisessa työsuhteessa ja 27 % oli vaihtanut työpaikkaansa viimeisen kahden vuoden sisällä. Viidesosa vastaajista raportoi harkitsevansa usein tai jatkuvasti työpaikan vaihtoa. 11 % harkitsi sovellusalan vaihtoa, ja saman verran vastaajia harkitsi päätoimiseksi yrittäjäksi ryhtymistä. Hieman alle 5 % harkitsi usein tai jatkuvasti alan vaihtoa kokonaan toiseen.
Vuoden 2023 työolokyselyyn nähden muutoksia tässä kyselyssä voitiin todeta työnohjauksen antajan ammatillisessa taustassa. Yhä useampi psykologi raportoi saavansa ohjausta joltain toiselta ammattihenkilöltä kuin psykologilta. Toinen havaittava muutos koski Psykologiliiton suosituksen noudattamista asiakastyön määrää koskien. Vuonna 2023 62 % vastanneista raportoi noudattavansa liiton suositusta asiakastyön määrästä. Tuoreessa selvityksessä määrä oli 71 %. Tilanteessa voidaan siis todeta selvää kohentumista.
Psykologien työolotutkimus 2023
Suomen Psykologiliiton työolotutkimuksessa selvitettiin työsuhteessa olevien psykologien kokemuksia työoloista, työhyvinvoinnista ja johtamisesta. Vastaavaa tutkimusta ei ole tehty aiemmin. Tutkimusaineisto kerättiin loppukeväästä 2023 kyselyllä, joka lähetettiin kaikille liiton palkansaajajäsenille. Kyselyyn vastasi yhteensä 941 psykologia, joista 86 % työskenteli kliinisessä asiakastyössä.
Poimintoja tuloksista
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että psykologit kokevat työssään runsaasti työn imua. Suurin osa psykologeista kokee työnsä mielekkääksi ja katsoo, että pystyy hyödyntämään osaamistaan työssään laajalti. Kokemukset siitä, kuinka paljon omaan työmäärään tai oman työn kannalta tärkeisiin päätöksiin voi vaikuttaa, kuitenkin vaihtelivat. Asiantuntijatyössä mahdollisuus tehdä omaa työtä koskevia päätöksiä ja ottaa vastuuta omasta työstä ovat tärkeitä voimavaratekijöitä, jotka lisäävät hallinnan kokemusta.
Koettu tyytyväisyys, mielekkyys ja vaikutusmahdollisuudet työssä olivat myönteisessä yhteydessä työhön sitoutumiseen ja vähäisempään työkuormitukseen. Vastaavasti myönteisempi arvio johdon, esihenkilön ja työyhteisön toiminnasta olivat yhteydessä koettuun tyytyväisyyteen, mielekkyyteen ja vaikutusmahdollisuuksiin työssä.
Yli puolet tutkimukseen osallistuneista koki työn aiheuttamaa kuormitusta melko tai erittäin usein, ja lähes puolet koki työmääränsä jatkuvasti liian suureksi. Työkuormitusta koettiin muita useammin oppilashuollossa, jossa kuormitusta aiheuttavina tekijöinä tuotiin esiin suuri työmäärä, epäselvyydet työnjaossa sekä esihenkilötyön puutteet. Esihenkilöiden olisi tärkeää kiinnittää huomiota työkuormitukseen sekä työnjaon selkeyteen.
Ne vastaajat, joiden esihenkilö oli psykologi, olivat keskimäärin tyytyväisempiä esihenkilöönsä ja saamaansa perehdytykseen, arvioivat esihenkilön toimintaa kokonaisuutena myönteisemmin sekä kokivat kehityskeskusteluista saamansa hyödyn keskimäärin suuremmaksi verrattuna niihin vastaajiin, joiden esihenkilö ei ollut psykologi.
Asiakastyötä tekevät psykologit saivat organisaatiosta riippuen vaihtelevasti työnohjausta ja täydennyskoulutusta. Työnantajan tulee tarjota riittävät mahdollisuudet työnohjaukseen ja täydennyskoulutukseen. Työtiloissa tietosuojan vaarantavat näkö- ja äänierityspuutteet olivat verrattain yleisiä erityisesti oppilashuollossa sekä ammatinvalintapsykologien työtiloissa. Työtilojen tulisi olla sellaiset, etteivät asiakkaiden oikeudet luottamukselliseen arkaluontoisten tietojen käsittelyyn vaarannu.
Suurin osa palkkatyössä toimivista psykologeista työskentelee hyvinvointialueilla. Monella alueella organisaatiomuutokset olivat keväällä vielä kesken. Kokemukset uudistuksen vaikutuksista psykologityön näkökulmasta olivat vaihtelevia, ja epätietoisuus organisaatiojärjestelyistä yleistä. Organisaatiomuutosten keskellä kommunikaation merkitys korostuu. Hyvinvointialueilla jopa johto- ja esihenkilötehtävissä toimivista vastaajista puolet arvioi tiedonkulun ylimmän johdon ja henkilöstön välillä toimivan erittäin tai melko huonosti. Lisäksi huomattava osuus heistä koki, ettei johto ole kiinnostunut henkilöstön mielipiteistä työhön liittyvissä asioissa. Jatkossa olisikin tärkeää pyrkiä varmistamaan, että tieto kulkee organisaatiossa johdolta henkilöstölle ja että henkilöstöä kuullaan omaan työhön liittyvissä asioissa.
Yrityksissä työskentelevät vastaajat arvioivat organisaationsa johdon toimintaa muilla sektorilla työskenteleviä myönteisemmin ja myös suosittelisivat muita useammin työnantajaansa ystävilleen. Hyvinvointi- ja järjestämisvastuullisten alueiden välillä esiintyi huomattavaa vaihtelua.
Työn voimavara- ja kuormitustekijöiden tasapaino on edellytys työssä jaksamiselle ja viihtymiselle. Työolot ovat palkan ohella merkittävä työpaikan veto- ja pitovoimatekijä. Psykologiliitto kannustaa organisaatioita kiinnittämään huomioita työoloihin.
Tutkimuksen tulokset julkaistiin 23.11.2023.