Opiskelijan pikaopas työnhakuun

Tämän oppaan tarkoituksena on pyrkiä auttamaan psykologian opiskelijoita työnhaussa liittyen kesätöihin tai muihin opintojen aikaisiin töihin. Tämän oppaan tarkoitus ei ole kuitenkaan olla pääasiallinen lähde psykologiharjoitteluun liittyvään työnhakuun, vaikka tämän oppaan osioista saattaakin löytyä apua omien harjoitteluhakemusten kirjoittamiseen. Harjoittelua ja harjoitteluhakua varten kannattaa tutustua Psykologiliiton harjoitteluoppaaseen.

Työnhausta yleisesti

Työhakemus

Työhakemus on nimensä mukaisesti työnhaun tärkein dokumentti ja yleisesti myös ensimmäinen dokumentti, jonka työnantaja lukee. Hyvä työhakemus onnistuu parhaimmassa tapauksessa kertomaan sinusta kaiken oleellisen työnantajalle, jota mahdollinen haastattelu vain täydentää ja rikastaa. Työhakemukseen tulisikin suhtautua eräänlaisena ”myyntipuheena”: pyrit myymään osaamistasi työnantajalle.

Hyvässä työhakemuksessa tulisi löytyä ainakin seuraavat asiat:

• Esittely itsestäsi (lyhyt)
• Miksi haet kyseistä työpaikkaa
• Mitä pystyt tarjoamaan työpaikalle (oman osaamisen sanoittaminen, lue alempaa spesifejä asioita, joita mainita)
• Miten omat ominaisuutesi ja luonteesi tukevat työtehtävää (eli miksi juuri sinä olet oikea ihminen tähän työhön)
• Mahdollinen palkkatoive, mikäli tämä pyydetään erikseen spesifioimaan (muista lukea tätä varten Psykologiliiton palkkasuositukset opiskelijoille)

Työhakemuksen kirjoittamista varten kannattaa lukea vielä erityisen hyvin läpi haetun työtehtävän kuvaus, ja tarkistaa, että kaikki työtehtävän kuvauksessa toivotut asiat käyvät myös ilmi työhakemuksestasi. Muista myös korostaa erityisesti omaa motivaatiotasi kyseiseen työtehtävään. Tekoälyä voi halutessaan hyödyntää työhakemuksessa, mutta älä kirjoita koko hakemustasi tekoälyn avulla.

CV

Ansioluettelo, eli CV, on työnhaun toiseksi tärkein dokumentti, ja sen valmisteluun kannattaa käyttää erityisen paljon aikaa. Hyvä CV on korkeintaan 1-2 sivua pitkä, ja sisältää ainoastaan työpaikan kannalta relevanteimman työkokemuksen. Eräs erittäin toimiva käytäntö onkin pitää itsellään tallessa omasta CV:stä ns. ”pitkää versiota”, joka sisältää kaiken mahdollisen aikaisemman työkokemuksen ja räätälöidä tätä CV:tä aina haetun työpaikan mukaan.

CV on hyvä pyrkiä kytkemään mahdollisimman hyvin haettuun työhön. Yleisesti CV ei sinällään ole merkki siitä, oletko sopiva johonkin työhön vai et. CV:n kytköstä juuri haettuun työhön voi täsmentää työhakemuksessa. Esimerkiksi, mikäli haet tutkimusavustajan töitä, jossa tehdään mittauksia lapsille, ja olet ollut aiemmin töissä (tai vapaaehtoistöissä) päiväkodissa tai lasten harrasteryhmässä, niin mainitse tämä kytkös eksplisiittisesti (esim. ”Olen tehnyt aiemmin töitä pienten lasten kanssa, joten osaan käsitellä heitä myös tälle työlle vaadittavalla tavalla”). Mikäli sinulla ei ole vielä paljoa työkokemusta, niin kytkösten keksiminen voi vaatia hieman luovuutta, mutta tähän kannattaa silti pyrkiä. Esimerkiksi asiakaspalvelukokemuksen voi onnistua linkittämään aikaisemmin mainittuun tutkimusavustajan työhön (esim. ”Olen ravintola-alalla työskennellessäni oppinut käsittelemään persoonaltaan erilaisia ihmisiä. Minulla ei täten tule olemaan vaikeuksia koehenkilöiden tai tutkimusryhmäkollegoiden kanssa toimimisessa.”).

Aikaisemman työkokemuksen lisäksi CV:seen kannattaa sisällyttää esim. aikaisempia työharjoitteluja, haetun tehtävän kannalta relevantteja opintoja, mahdollisia saavutuksia (esim. julkaisut) ja omaa vapaaehtois-/järjestökokemusta. Erityisesti viimeisenä mainitusta voi olla hyötyä, varsinkin jos nämä tehtävät pystyy linkittämään haettuun työhön. Vapaaehtois-/järjestökokemuksesta kannattaa laittaa myös pieni kuvaus pestien perään (koska esim. ”kulttuurivastaava” ei välttämättä sano työnantajalle yhtään mitään).

Työhaastattelu

Työhaastattelua varten kannattaa vielä kerran lukea läpi sekä oma työhakemus että työilmoituksessa kerrottu työpaikan kuvaus. Haastattelussa sinulla on mahdollisuus täydentää omaa työhakemustasi ja tuoda esiin itsestäsi uusia asioita, joilla pyrit vakuuttamaan työnantajan osaamisestasi. Työhaastattelussa kannattaa erityisesti korostaa omaa motivaatiota, sillä tätä on usein vaikea tuoda työhakemuksessa esiin uskottavalla tavalla.

Muista myös, että teet työtä kuin työtä myös omalla persoonallasi. Anna persoonasi täten näkyä viimeistään työhaastatteluvaiheessa, mielellään jopa aiemmin!

Aikatauluista

Työpaikkahauissa ei ole varsinaisesti mitään standardoituja aikoja, vaan työpaikkoja aukeaa yleisesti pitkin vuotta. Yleisimpiä hakuaikoja ovat kuitenkin syksyn alku (elo-lokakuu) ja vuoden alku (tammi-helmikuu). Näistä ajankohdista jälkimmäinen on hyvin tyypillinen kesätöille, esimerkiksi yliopistojen tutkimusryhmät rekrytoivat yleensä kesätyöntekijöitä vuoden alkupuolella.

Kilpailusta

Työnhaku on lähtökohtaisesti kilpailutilanne, jossa jokainen hakija kykenee erottautumaan edukseen muista hakijoista. Täten opiskelijan on tärkeä tunnistaa, mitkä ovat niitä erityistekijöitä, joita hän pystyy hyödyntämään, ja joita muilla hakijoilla ei välttämättä ole. Nämä ominaisuudet vaihtelevat sen mukaan, ovatko muut hakijat muiden alojen opiskelijoita vai psykologian opiskelijoita.

Kun kilpailet paikasta muiden alojen opiskelijoiden (tai valmistuneiden) kanssa

Valmistunut psykologi on ihmisen mielen, käyttäytymisen ja mielenterveyden ammattilainen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että psykologian opiskelijalla ei ole mitään valmiuksia, päinvastoin! Jo psykologian ensimmäisen vuoden opiskelija tietää todennäköisesti enemmän ihmisen mielen toiminnasta kuin useimpien alojen opiskelijat.

Työnantajat eivät kuitenkaan useinkaan tiedä, mitä psykologian opintoihin sisältyy, ja mitä kaikkea opiskelijat oppivat jo ensimmäisinä opintovuosinaan. Työhakemuksessa kannattaakin tällöin korostaa tätä faktaa: sinäkin olet muihin verrattuna ihmisen mielen, käyttäytymisen ja mielenterveyden asiantuntija. Voit perustella omaa osaamistasi tässä vaiheessa käymilläsi kursseilla (tätä varten kannattaa tarkistaa kurssien osaamistavoitteet ja sisällöt). Kannattaa pyrkiä sanoittamaan kurssisisällöt mahdollisimman yleistajuisella kielellä, jotta mahdollinen valinta ei jää riippumaan siitä, että työnantaja ei tarkalleen tiedä mitä sinä osaat.

Ohessa on muutamia esimerkkejä kurssisisällöistä / kompetensseista, joita voit hyödyntää hakiessa töitä:

• Kognitiivisen/oppimisen psykologian perusteet (esim. opettajan sijaisen töitä hakiessa)
• Kehityspsykologian perusteet (esim. lastenhoitajan töitä hakiessa)
• Metodiopinnot/tutkimusmenetelmät (esim. tutkimusavustajan töitä hakiessa)
• Neuropsykologian/psykiatrian alueet (esim. jonkun terveydenhuollon yksikön osastonsihteerin töitä hakiessa)

Tämän lisäksi kannattaa tietysti korostaa (kuten kaikissa työnhakemuksissa) aikaisempaa työhistoriaasi yms., niin kuin aikaisemmissa kohdissa mainittiin. Nyt kannattaa vain muistaa, että muilla hakijoilla voi olla vastaavanlaista työkokemusta, jonka takia suurin valttikorttisi on lopulta (tuleva) psykologiutesi.

Kun kilpailet paikasta muiden psykologian opiskelijoiden kanssa

Koska psykologian opinnot ovat laajalti samat eri yliopistojen välillä, kilpailussa muita psykologian opiskelijoita vastaan ei vastata kysymykseen ”Miksi palkata psykologian opiskelija?” vaan kysymykseen ”Mitä minä osaan, mitä muut eivät osaa?”. Toisin sanoen tällöin sinun kilpailukykyysi vaikuttaa enemmän ne valinnat, mitä olet tehnyt opiskeluaikoina.

Tämä tarkoittaa sitä, että sinun kannattaa perustella erityisosaamistasi käymilläsi valinnaisilla opinnoilla (sekä psykologian että sivuaineesi sisältä). Esimerkiksi mikäli haet paikkaa lastenosaston osastonsihteerinä, valintasi on helpompi perustella, jos olet käynyt joko kehityspsykologian valinnaisia kursseja tai esimerkiksi sivuaineena erityispedagogiikkaa. Toinen vaihtoehto oman osaamisen perustelemiselle on esimerkiksi valittu kandin- tai maisteritutkielman aihe, tai viime kädessä jopa psykologien yhteisten kurssien arvosanat (mutta arvosanoille ei kannata antaa liikaa painoarvoa, sillä läheskään kaikkia työnantajia nämä eivät välttämättä kiinnosta).

Aikaisemmalla työ-, järjestö-, yms. -kokemuksella on paljon suurempi painoarvo verrattuna muiden alojen opiskelijoiden kanssa tapahtuvaan kilpailuun, koska tämä on se tapa, jolla työnantaja pystyy vertailemaan hakijoita tosiasiallisesti keskenään. Hakijoita voidaan vertailla myös sen mukaan, kuinka hyvin he pystyvät linkittämään oman järjestökokemuksensa haettuun työhön. Jos olet siis hyvin ansioitunut opiskelijatoiminnan kentällä, niin älä vain luetteloi omia pestejäsi, vaan mieti, miten voit kytkeä nämä haettuun työhön. Toisaalta, jos olet tehnyt erityisen paljon järjestötehtäviä, niin sanoita tämä eksplisiittisesti, ja kytke tämä esimerkiksi päättäväisyyteesi tai pitkäjänteisyyteesi!

Mistä hakea töitä?

Psykologian opiskelijoille ei ole olemassa varsinaisesti ”omia palveluita”, joiden kautta hakea suoraan psykologian opiskelijoille kohdennettuja töitä. Paikkoja, joista työilmoituksia voi etsiä ovat esimerkiksi:

• Erilaiset työnhakukoneet (Työmarkkinatori, Duunitori, jne.)
• Yliopiston sähköpostilistat
• Ainejärjestön sähköpostilistat
• Yliopiston uraportaalit (esim. JobTeaser)
• Suorat kontaktit (eli kysyt suoraan jonkun työpaikan esihenkilöltä)

Lopuksi

Kaikkea työnhakuun liittyvää ei ole varmaankaan mahdollista kirjoittaa yhteen oppaaseen, eikä tämä opas siihen pyrikään. On myös todennäköistä, että vaikka noudattaisit kaikkia edellä mainittuja ohjeita, niin et siltikään tule valituksi. Tämä on normaalia, eikä siitä tule lannistua. Töiden hakemista oppii vain hakemalla, ja hyväkin hakemus voidaan syystä tai toisesta hylätä. Tämän oppaan tulisi kuitenkin auttaa siihen, että tätä hylkäämistä tapahtuisi mahdollisimman epätodennäköisesti.

Mikäli tarvitset tämän oppaan lisäksi lisäneuvoja, ole yhteydessä Liiton opiskelijaneuvontaan (opiskelijaneuvonta@psyli.fi). Antoisaa työnhakuprosessia!