Opiskelijoiden palkkatutkimus 2025

Psykologiliitto teki psykologian pääaineopiskelijoille kyselytutkimuksen, jossa kartoitettiin opiskelijoiden harjoittelupalkkoja sekä muuta opintojen aikaista työskentelyä sekä siitä saatua palkkaa ja palkkioita. Kyselyyn vastasi 307 opiskelijaa, eli vastausprosentti oli noin 20 %. Vastaukset kerättiin sekä Psykologiliiton opiskelijajäsenille lähetetyn kirjeen kautta että SPOLin kanavien kautta.

Vastaajista 95 % oli Psykologiliiton jäseniä. 83 % oli naisia, 14 % miehiä ja 2 % muuta; 1 % ei halunnut kertoa sukupuoltaan. Vastaajien mediaanisyntymävuosi oli 2000, vaihteluvälin kuitenkin ollessa suuri (1975–2005). Eniten vastaajissa oli vuonna 2001 syntyneitä, joita oli 13 % kaikista vastanneista.

Vastaajista 19 % oli Helsingin yliopistosta, 13 % Tampereen yliopistosta, 10 % Turun yliopistosta, 3 % Åbo Akademista, 28 % Jyväskylän yliopistosta, 18 % Itä-Suomen yliopistosta ja 9 % Oulun yliopistosta.

Harjoittelu ja harjoittelupalkka

Vastaajista 32 % oli joko jo suorittanut harjoittelunsa tai aloittamassa sen pian. Tässä sektiossa ”vastaajilla” viitataan tähän 32 % suuruiseen joukkoon.

93 % vastaajista oli ehtinyt neuvotella jo harjoittelupalkastaan, 7 % neuvottelut olivat vielä tekemättä. Kaikkien vastaajien harjoittelu oli kokonaan palkallista, eli kukaan ei tehnyt harjoittelua palkatta. Kaikkien vastanneiden harjoittelupalkka pysyi myös samana koko harjoittelun ajan.

Harjoittelupalkkojen keskiarvo oli 2261 € ja mediaani 2100 € (keskihajonta 463 €, vaihteluväli 1612–3076 €). Harjoittelijoista 83 % teki tai tekee harjoittelunsa jollain hyvinvointialueella, HUSilla tai Helsingin kaupungilla, 7 % valtion virastolla tai laitoksella, 3% yliopistolla tai ammattikorkeakoululla, 3 % kunnassa tai kuntayhtymässä ja 4% yrityksissä, järjestöllä, säätiöllä tai ammattikorkeakoulussa.

Harjoittelupalkat sektoreittain

	Keskiarvo	Mediaani	Keskihajonta	Vaihteluväli
Hyvinvointialue, HUS tai Helsingin kaupunki	2320	2200	467	1690–3076
Valtiosektori	2096	2100	358	1768–2800
Kuntasektori	2067	1800	551	1700–2700
Yksityinen sektori	1923	1846	190	1800–2200
Yliopistot	1841	1612	397	1612–2300

Huom. Harjoittelupalkkojen tulkinnassa tulee ottaa huomioon muiden kuin hyvinvointialueella, HUSilla tai Helsingin kaupungilla työskennelleiden pieni otoskoko. Osia vastausluokista on yhdistelty pienen otoskoon vuoksi. Yksityinen sektori sisältää yritysten lisäksi järjestöt, säätiöt ja ammattikorkeakoulut.

Vertailua sektorien harjoittelupalkkasuosituksiin

Psykologiliiton palkkasuositus harjoittelijalle on 2/3 kyseisessä työpaikassa vastavalmistuneelle psykologille maksettavasta aloituspalkasta, joka vaihtelee työnantajan ja sovellusalan mukaan. Työttömyysturvalain mukaisesti ensimmäiseltä kolmelta kuukaudelta tulee maksaa vähintään 1430 €/kk, jotta oikeus työttömyyspäivärahaan syntyisi. Huomionarvoista on, että suositukset on muodostettu vuoden 2025 palkkatutkimuksen pohjalta siinä määrin kun se on ollut mahdollista.

Hyvinvointialueet, HUS ja Helsingin kaupunki

Hyvinvointialueiden (ml. Helsingin kaupunki ja HUS) työpaikkoihin kuuluvat muun muassa oppilashuolto, perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito. Vuoden 2023 palkkakyselyssä lisäkoulutuksia käymättömien psykologien tehtäväkohtainen keskipalkka oli 4476 €/kk, jolloin suositus sote-sektorin harjoittelupalkasta on 2984 €/kk. HYVTES- ja SOTE-sopimuksen mukainen minimipalkka, jota vähintään täytyy maksaa 3kk työssäolon jälkeen, on 1838,63 €/kk. Kyselyn mukaan harjoittelusta saatu palkka ylitti keskimäärin HYVTES- ja SOTE-sopimuksen alarajan. Myös liiton suosituksen ylittäviä palkkoja kyselyn mukaan maksettiin joissakin paikoissa, vaikka kaikki palkat eivät suositukseen yltäneetkään. Huomionarvoista on, että koska palkka on kaikilla vastaajilla pysynyt samana koko harjoittelun ajan, osissa paikoissa on maksettu alle HYVTES- ja SOTE-sopimuksen mukaista minimipalkkaa viimeisten kuukausien ajalta.

Valtiosektori

Valtiosektorin työpaikkoihin kuuluvat muun muassa valtion oikeupsykiatriset sairaalat ja rikosseuraamuslaitos. Ennen vuotta 2025 valtiosektorin työpaikkoihin kuului myös TE-toimistot. Alle 1 vuotta työskennelleiden valtion sektorin työntekijöiden keskimääräinen palkka vuonna 2023 oli 3680,50 €/kk. Näin ollen suositusten mukainen harjoittelupalkka olisi suunnilleen 2453 €/kk. Valtiosektorilla osissa paikoista ylitettiin liiton suositusten raja, ja alimmillaan alitus oli pienempää kuin hyvinvointialueiden, HUSin ja Helsingin kaupungin tapauksessa.

Kuntasektori

Kuntasektorin työpaikkoihin lukeutuvat erilaiset työvoimapalvelut ja vuodesta 2025 eteenpäin TE-toimistot. Täten kuntasektorien suositus onkin laskettu TE-palveluissa työskentelevien psykologien palkan perusteella. Lisäkoulutukisa käymättömän psykologin keskimääräinen palkka vuonna 2025 oli 4029 €/kk, jolloin kuntasektorien mukainen harjoittelupalkkasuositus on 2686 €/kk. Vain pieni osa tämän kyselyn palkoista pääsi kyseiseen suositukseen.

Yksityinen sektori

Yksityisen sektorin työpaikkoihin kuuluvat muun muassa yritykset, järjestöt ja säätiöt. Yksityisen sektorin harjoittelijoiden palkka oli lähes kaikkia muita sektoreita alhaisempi. Tämä on yllättävää, sillä yksityisellä sektorilla maksetaan muita sektoreita korkeampia palkkoja valmistuneille, mutta tämä ei heijastu harjoittelupalkkoihin. Toisaalta Psykologiliiton vuoden 2023 palkkatutkimuksessa todettiin yksityisen sektorin palkkakehityksen hidastuneen, mikä saattaa näkyä myös harjoittelupalkoissa. Alle 1 vuotta työskennelleitten yksityisen sektorien psykologien keskipalkka vuonna 2023 oli 4500 €/kk, josta 2/3 on 3000 €/kk. Kyselyn mukaan yksikään harjoittelupaikka ei päässyt tähän suositukseen. Näyttäisi myös siltä, että yksityisen palkkauksessa on pienempää hajontaa kuin muilla sektoreilla ja sen matalin palkka on korkeampi kuin millään muulla sektorilla. Tämä voi johtua siitä, että opiskelijan on mahdollista saada korkeampaa palkkaa syrjäisemmillä seuduilla (ks. alla oleva taulukko harjoittelupalkoista maakunnittain), ja yksityinen sektori on vahvasti keskittynyt kaupunkeihin.

Yliopistot

Alle vuoden yliopistosektorilla työskennelleitä vastaajia ei Psykologiliiton viimeisimmässä palkkatutkimuksessa ollut. 1–5 vuotta työskennelleiden yliopistosektorin työntekijöiden keskimääräinen palkka vuonna 2023 oli 3463 €/kk. Näin ollen suositusten mukainen harjoittelupalkka olisi suunnilleen 2308 €/kk, mihin ei tutkimuksen mukaan ylletty missään paikassa. Ammattikorkeakoulujen palkkausta on yleensä selvitetty osana yksityissektoria johtuen erilaisista työehtosopimuksista.

Yksikään harjoittelija ei tehnyt harjoitteluaan kirkkosektorilla.

Harjoittelupalkat maakunnittain

	Keskiarvo	Mediaani	Keskihajonta	Vaihteluväli
Uusimaa	1967	1900	261	1690–2065
Varsinais-Suomi	1984	2048	100	1800–2050
Pirkanmaa	1756	1785	99	1612–1964
Keski-Suomi	2704	2750	159	2200–2750
Pohjois-Pohjanmaa	2768	2893	345	1800–2979
Kainuu & Pohjois-Savo	2867	3000	281	2300–3076
Etelä-Karjala & Etelä-Savo	2673	2649	90	2596–2800
Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Häme & Kymenlaakso	2319	2268	210	2100–2768
Päijät-Häme, Pohjanmaa & Pohjois-Karjala	1787	1785	21	1750–1820

Huom. Joistain maakunnista saatiin tietoa vain muutamalta vastaajalta, jonka takia näitä maakuntia on yhdistelty samansuuntaisten palkkojen mukaan. Mikäli mahdollista, maakuntia yhdisteltiin näiden raamien puitteissa myös maantieteellisen läheisyyden mukaan. Yksikään vastaaja ei ollut harjoittelussa Ahvenanmaalla, Lapissa tai Keski-Pohjanmaalla.

Harjoittelupalkat toimialueittain

	Keskiarvo	Mediaani	Keskihajonta	Vaihteluväli
Perusterveydenhuolto	2261	2100	495	1785–2900
Erikoissairaanhoito	2239	2062	467	1690–3076
Neuropsykologia	2406	2750	515	1780–2979
Kasvatus-, pari-, tai perheneuvonta	2354	2395	446	1750–3000
Oppilas- ja opiskelijahuolto	2426	2700	468	1786–2900
Opintopsykologia (yliopistot & amk)	1931	1906	371	1612–2300
Sosiaalitoimi (lastensuojelu ja maahanmuuttajien erityispalvelut)	2113	1790	595	1750–2800
Työterveyshuolto, konsultointi & rekrytointi & järjestötoiminta	1988	1996	170	1800–2100
Ammatinvalintapsykologia & työvoimapalvelut	1919	1789	244	1768–2200
Oikeupsykiatriset palvelut ja vankeinhoito	2306	2065	610	1854–3000

Huom. Aloja joilta saatiin vain yksi vastaus on tunnistamisvaaran vuoksi yhdistelty muihin vastaaviin aloihin.

Harjoittelupalkat toimialoittain

	Keskiarvo	Mediaani	Keskihajonta	Vaihteluväli
Aikuiset	2150	2050	444	1612–3076
Nuoret	2377	2649	466	1750–3070
Lapset	2284	2150	457	1750–3000
Parit ja perheet	2225	1964	472	1750–3000

Huom. Yhteisöt ja organisaatiot on jätetty pois toimialoista, sillä tällä alalla harjoittelun oli tehnyt vain yksi.

Yhteenveto harjoittelupalkkaeroista

Suurimmat erot harjoittelupaikoissa näyttäisivät tulevan maantieteellisistä eroista, kun taas toimialan merkitys on vähäinen. Keskimäärin korkeimmat palkat saavutettiin pohjoisilla seuduilla (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu & Pohjois-Savo), kun taas etelämpään tultaessa palkat pienevät huomattavasti. On huomioinarvoista, että matalampaa palkkausta esim. Pirkanmaalla ja Uudellamaalla ei voi selittää pelkästään sillä, että nämä ovat yliopistomaakuntia, sillä Keski-Suomi (Jyväskylän yliopisto) ja Pohjois-Pohjanmaa (Oulun yliopisto) ovat listassa verrattain korkealla.

Toimialueista oppilas- ja opiskelijahuollon ja neuropsykologian aloilla maksettiin korkeinta palkkaa, kun taas ammatinvalintapsykologian, työvoimapalveluiden ja opintopsykologian aloilla maksettiin pienintä palkkaa. Opintopsykologian matala harjoittelupalkkaus on selitettävissä yliopistosektorin ylipäätään matalalla palkkatasolla valmistuneidenkin psykologien keskuudessa. On mahdollista, että ammatinvalintapsykologian & työvoimapalveluiden tilanne muuttuu tulevaisuudessa TE-palveluiden siirryttyä valtiosektorilta kuntien hoidettavaksi.

Vain 8% vastaajista koki että heidän oli mahdollista neuvotella harjoittelupalkastaan. Tämä ei vaihdellut tilastollisesti merkitsevästi työnantajasektorien välillä (p = .33), joten harjoittelupalkasta neuvotteleminen koettiin sektorista riippumatta hankalaksi / mahdottomaksi. Sektorien välisissä eroissa ei siis ollut kyse neuvotteluvaran vaihtelusta.

Harjoittelun työsuhde-etuudet ja harjoittelunohjaus

Useat harjoittelussa olevat kertoivat saavansa työsuhde-etuuksia. Yleisimmät etuudet olivat erilaiset koulutukset (sekä organisaation sisällä että sen ulkopuolella), lounasetuudet ja E-passit ym. hyvinvointiedut. Harjoittelijat saivat keskimäärin 9 tuntia kuukaudessa harjoittelunohjausta.

Harjoittelutuki

Harjoittelijoista 68 % sai yliopiston harjoittelutukea, 16% ei saanut ja 16% ei osannut sanoa. Harjoittelutuen suuruus oli keskimäärin 1715 € (keskihajonta 281 €, vaihteluväli 800–3000 €). Harjoittelutuen määrä erosi tilastollisesti merkitsevästi yliopistojen välillä (p < .001). Matalinta harjoittelutukea maksettiin Åbo Akademissa (keskimäärin 1133€), kun taas korkeinta harjoittelutukea maksettiin Tampereen yliopistossa (keskimäärin 1933 €).

Muut opintojen aikaiset palkat ja palkkiot

Vastaajista valtaosa oli saanut palkkaa (84 %). Palkkaa saaneista suurin piirtein yhtä suuri osuus oli saanut sitä kesätöistä (81 %) kuin lukuvuoden aikaisista töistä (78 %).

Opiskelijoiden lukuvuoden aikaiset työt olivat suurimmaksi osaksi psykologiaan liittymättömiä töitä (55 %), mutta myös huomattava osa (33 %) oli tehnyt opintojensa aikana töitä, joihin oli haluttu nimenomaan psykologian opiskelija. Sen sijaan opiskelijoiden kesätyöt olivat suurilta osin töitä, jotka eivät liittyneet psykologian alaan.

Huom. Molemmissa kuvissa prosentit eivät ynnäydy sataan prosenttiin, sillä vastaajien oli mahdollista valita useampi vaihtoehto.

Tuntipalkkojen tunnusluvut (€)

	Keskiarvo	Mediaani	Keskihajonta	Vaihteluväli
Tehtävät, joissa vaadittiin psykologian opintoja	15,9	15	4,9	5–45
Tehtävät, joissa ei vaadittu psykologian opintoja, mutta opintoja pystyi hyödyntämään	15,5	15	4,9	8–50
Muut työtehtävät	15,1	13	8,3	5–80

Avoimissa vastauksissa kävi ilmi, että korkeimmat palkat olivat yleensä peräisin alanvaihtajilta, joilla oli jo aiempi tutkinto ennen psykologian opintojaan, ja jotka työskentelivät aiemmalla ammattialallaan. Lisäksi suurimman osan palkkoihin vaikuttivat myös erilaiset lisät (kuten viikonloppu-, pyhä- ja iltalisät) ja palkat ovat muutenkin vaihdelleet opiskeluaikana paljon. Osa teki töitä projektiluontoisesti, jonka takia tuntipalkkaa oli vaikea arvioida. Selvästi poikkeavat arvot, joista ei pystynyt päättelemään, miten ne saisi korjattua oikein lasketuksi tuntipalkaksi, suodatettiin pois aineistosta. Tunnusluvuista voidaan kuitenkin nähdä, että kesätöiden tuntipalkka on suunnilleen sama, riippumatta siitä pystyykö töissä hyödyntämään psykologian opintoja vai ei.

Opiskelijoiden työnimikkeet

Opiskelijoiden töissä esiintyi hyvin paljon erilaisia työnimikkeitä, joista valtaosa keskittyi yliopistoihin liittyviin töihin. Erilaisten nimikkeiden määrä on kasvanut suuremmaksi verrattuna vuoteen 2020. On myös hyvä ottaa huomioon, että useat nimikkeet esiintyivät useammassa kategoriassa: voi siis olla, että osa opiskelijoista hahmottaa paremmin, miten psykologian opintoja voi hyödyntää myös opintojen aikaisessa työelämässä.

Tehtävät joissa vaadittiin psykologian opintoja	Tehtävät, joissa ei vaadittu psykologian opintoja, mutta opintoja pystyi hyödyntämään	Muut työtehtävät
Tutkimus ja testaus Tutkimusavustaja Tutkimuskoordinaattori Aineistonkerääjä/testaaja Tutkija Kliiniset tehtävät Psykologiharjoittelija Psykologi (opintojen jälkeen) Psykologiassistentti Henkilöarviointi Henkilöarviointiassistentti Opetus/ohjaus Valmennuskeskuksen tutor Opetusavustaja Tuntiopettaja yliopistossa Psykologian lehtorin sijainen Ryhmänohjaaja Keikkaohjaaja lastensuojelussa Muut tehtävät Avustaja Service coordinator & Office Manager Sovellussuunnittelija Assistentti Osastonsihteeri	Opetus- ja kasvatusala Lastenhoitaja Varhaiskasvatuksen opettaja Päiväkodin sijainen Koulunkäynninohjaaja Luokanopettajan sijainen Opettajan sijainen Opetusavustaja Erityisopettaja Valmennuskeskuksen tutor Urheiluseuran valmentaja Iltapäiväkerhon ohjaaja Ammattiopiston asuntolaohjaaja Tutkimus ja korkeakoulut Tutkimusavustaja Tutkimusassistentti Projektitutkija Väitöskirjatutkija Projektisuunnittelija Koulutussuunnittelija Tutkimusharjoittelija Ohjaus- ja hoivatyö Henkilökohtainen avustaja Hoitoapulainen / hoiva-avustaja Lähihoitaja Ohjaaja Sijaisperheen lomittaja Rentoutuskelluttaja Hallinto- ja toimistotyöt Henkilöarviointiassistentti Asianajosihteeri Projektisihteeri Osastonsihteeri Toimisto- ja HR-assistentti Asiakaspalvelu ja koordinointi Asiakaspalvelija Palveluohjaaja Palveluneuvoja Asiakaspalvelukoordinaattori Kelan palveluneuvoja Myyjä Muut tehtävät Rekrytoija Psyykkinen valmentaja Auttavan puhelimen päivystäjä Lastenvahti	Varainkerääjä Palautteenkerääjä Aulavartija Palveluvastaava Tarjoilija Baarityöntekijä Ravintolatyöntekijä Vuoropäälikkö Kahvilatyöntekijä Sairaanhoitaja Kotihoitaja Välinehuoltaja Etuuskäsittelijä Perintäkäsittelijä Projektipäällikkö Resurssikoordinaattori Taloushallinnon assistentti Taloussihteeri Kirjanpitäjä Kustannustoimittaja Viestintäpäällikkö Ratkaisuasiantuntija (Kela) Data-analyytikko Siivooja Sairaalahuoltaja Muuttotyöntekijä Varastotyöntekijä Postityöntekijä Hotellivirkailija Kiinteistöapulainen Puutarhuri Talonmaalari Pesulatyöntekijä Painotyöntekijä Vastaanottovirkailija Näyttelijä Piirrustusmalli Muusikko Kokemustoimija Monikameraohjaaja Tapahtumakoordinaattori Kangaskauppias Kirjastoharjoittelija Vaalitoimitsija Valintakoevalvoja Koiranhoitaja

Palkkiot

16 % vastaajista oli saanut palkkioita opintojen aikana. 63 % heistä oli saanut tutorointipalkkioita, 15 % kokouspalkkioita, 6 % luentopalkkioita ja 6 % gradupalkkioita. Yksikään vastaaja ei ollut saanut kirjoituspalkkioita tai palkkioita kandin teosta.Tämän lisäksi palkkioita oltiin saatu muun muassa kurssiohjaajana toimimisesta, tutkimushenkilönä toimimisesta ja työstä yliopiston viestinnässä.

Luentopalkkioiden keskimääräinen suuruus oli 350 € (mediaani 500 €, vaihteluväli 50–1050 €). Gradun kirjoittamisesta saadut palkkiot olivat keskimäärin suuruudeltaan 1066 € (mediaani 1000 €, vaihteluväli 800–1400 €). Tutorointipalkkioista ei kerätty tarkempaa dataa, mutta avointen vastausten perusteella tutorointipalkkiot olivat suuruudeltaan noin 100 €.

Avointen vastausten tulkitsemista

Avoimissa vastauksissa opiskelijat esittivät sekä kiitosta liiton opiskelijatoiminnalle ja näkyvyydelle että murheitaan harjoittelupaikkatilanteen kehityksestä. Harjoitteluhaku koettiin stressaavaksi, erityisesti nyt, kun harjoittelupaikkojen määrä on dramaattisesti vähentynyt viime vuosien aikana. Harjoittelupalkan neuvottelusta esitettiin myös huolenaiheita, sillä kuten kyselyn numeraaliset tulokset osoittivat, harjoittelupalkasta ei koeta olevan mahdollista neuvotella. Liitolta toivottiin myös vaikuttamistyötä sen edesauttamiseksi, että opiskelijat voisivat saada oman alan kesätöitä.

Yhteenveto opiskelijoiden palkasta ja työskentelystä

Kokonaisuudessaan opiskelijoiden palkkauksen (erityisesti harjoittelun osalta) voidaan todeta kehittyneen suhteellisen samalla tavalla kuin valmistuneidenkin palkkauksen. Suurimpana erona on yksityisen sektorin palkkatason putoaminen vuoteen 2020 verrattuna, jossa voi olla kyse muun muassa huonontuneesta taloustilanteesta. Taloustilanteen epävarmuudesta johtuva harjoittelupaikkoihin ja -palkkoihin liittyvä ahdinko näyttäytyi myös konkreettisesti kyselyn tuloksissa. On myös huomionarvoista, että opiskeluiden aikana tehtyjen töiden tuntipalkka ei ole viidessä vuodessa merkittävästi kohonnut: tämä voi johtua siitä, että suuri osa vastaajista teki töitä yliopistolle, jonka palkkauksessa on tapahtunut maltillisinta kohoamista kaikista työnantajasektoreista.