Ammattieettisen lautakunnan toimintasääntö
(Säännöt ja toimintaperiaatteet. Hyväksytty liitovaltuuston kokouksessa 17.5.2025).
Ammattieettisestä lautakunnasta käytetään seuraavassa lyhennettä lautakunta.
Valtuudet
Lautakunta on Suomen Psykologiliiton valmisteluelin ammattieettisissä kysymyksissä. Lautakunnan tulee edistää Pohjoismaiden psykologien ammattieettisten periaatteiden toteuttamista muun muassa selvittämällä Psykologiliiton jäsenten tai Psykologiliiton sertifioimien psykologien epäiltyjä rikkomuksia Pohjoismaiden psykologien ammattieettisiä periaatteita vastaan.
Lautakunta seuraa psykologien ammattietiikan kehittymistä, neuvoo psykologeja ja tukee ammattieettisessä reflektoinnissa, neuvoo psykologien asiakkaita ja muita psykologien työhön liittyviä tahoja ammattieettisissä kysymyksissä sekä tekee selkoa ratkaistuista asioista.
Lautakunta käsittelee saamiaan selvityspyyntöjä keskustelemalla psykologin kanssa.
Vastuu terveydenhuollon ammattihenkilöiden, kuten psykologien valvonnasta on viranomaisilla. Lautakunnan toiminta on sitä tukevaa ja täydentävää.
Kokoonpano
Liittovaltuusto nimeää lautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 4–6 jäsentä. Heidän tulee olla jäsenyhdistysten jäseniä ja omata pitkä ammattikokemus sekä kiinnostusta ammattieettisiin kysymyksiin. Jos lautakunta tulee vajaalukuiseksi, liittovaltuusto täydentää lautakunnan harkintansa mukaan. Lautakunta valitsee itselleen sihteerin lautakunnan kokoonpanon ulkopuolelta.
Sihteerin tulee olla liiton alueellisen jäsenyhdistyksen jäsen. Sihteerin tehtävän kausi on sama kuin lautakunnan. Sihteerin tehtävä on luottamustoiminen, ja sihteerin palkkiosta päättää liittovaltuusto liiton matkustus- ja palkkiosäännön vahvistaessaan, ellei tehtävää ole annettu liiton työsuhteisen henkilöstön hoidettavaksi. Sihteerillä ei ole äänivaltaa lautakunnan kokouksessa.
Lautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet eivät saa kuulua Suomen Psykologiliiton hallitukseen. Lautakunnan toimikausi on kolme vuotta.
Lautakunta on päätösvaltainen, kun kokouksessa on paikalla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
Tilanteessa, jossa lautakuntaa ei saada päätösvaltaiseksi, liiton hallitus ratkaisee, miten selvityspyyntö käsitellään tällaisessa erikoistilanteessa hyödyntäen tarvittavaa ammattieettistä ja muuta asiantuntemusta. Lautakunnan jäsenen mahdollinen esteellisyys todetaan jokaisessa tapauksessa erikseen. Jokainen jäsen arvioi esteellisyyden omalla kohdallaan.
Ammattieettisen lautakunnan toimintaperiaatteet
- Lautakunnan tehtävänä on:
- edistää psykologien ammattietiikan ylläpitämistä ja kehittämistä
- antaa psykologeille neuvoja ammattieettisissä asioissa ja tukea psykologeja ammattieettisten ristiriitojen tunnistamisessa ja ammattieettisessä reflektoinnissa sekä huolehtia siitä, että lautakunnan jäsenet ovat psykologien käytettävissä ammattieettisissä kysymyksissä
- selvityspyynnön perusteella tai oma-aloitteisesti panna toimeen selvityksiä, kun Psykologiliiton jäsenen epäillään toimineen vastoin Pohjoismaiden psykologien ammattieettisiä periaatteita
- antaa lausuntoja ja esityksiä ammattieettisissä kysymyksissä
- julkaista ammattieettisten kysymysten käytännön sovelluksia ja tuottaa ammattieettistä sisältöä Psykologiliiton viestintäkanaviin
- kouluttaa Psykologiliiton jäseniä ja psykologian opiskelijoita ammattieettisissä asioissa
- tehdä kansainvälistä yhteistyötä ammattieettisissä kysymyksissä.
2. Lautakunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa puheenjohtajan kutsusta.
3. Lautakunnan kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa. Jos lautakunnan päätösasia ratkaistaan äänestämällä ja äänet jakautuvat tasan, asian ratkaisee puheenjohtajan ääni. Päätökseen osallistuneet tarkastavat pöytäkirjan. Selvityspyyntöjen keskeiset asiat käsitellään kokouksessa.
4. Lautakunta voi kuulla eri alojen asiantuntijoita sekä tehdä yhteistyötä liiton asiantuntijaryhmien kanssa. Se voi lisäksi tärkeissä periaatekysymyksissä hankkia lausunnon esimerkiksi Suomen Psykologiliiton hallitukselta.
5. Lautakunta pitää yhteyttä Suomen Psykologiliiton hallitukseen ja liittovaltuustoon.
6. Lautakunnan toiminnassa hyödynnetään liiton toimistotekniikkaa, viestintäkanavia ja IT-järjestelmiä.
7. Lautakunta perehtyy selvityspyyntöjen käsittelyn ja muun lautakunnan toiminnan kannalta riittävässä määrin asiaa koskevaan lainsäädäntöön.
Selvityspyyntöjen käsittely
8. Lautakunta käsittelee asiat ilman tarpeetonta viivytystä. Lautakunta ottaa käsiteltäväkseen vain kirjallista materiaalia. Lautakunnan jäsenten, ja mahdollisesti kuultujen asiantuntijoiden tulee pitää salassa, mitä he tässä tehtävässään ovat saaneet tietää asianosaisista.
9. Selvityspyyntö psykologin toiminnasta osoitetaan lautakunnalle. Uuden selvityspyynnön saapuessa sihteeri huolehtii käsittelyperusteiden (kohta 12) selvittämisestä ja siitä, että jäljennös selvityspyynnöstä ja mahdollisista muista asiakirjoista toimitetaan myös muille lautakunnan jäsenille.
10. Selvityspyynnön saatuaan lautakunta päättää kokouksessaan, onko aihetta ottaa asia käsittelyyn. Päätös ilmoitetaan selvityspyynnön tekijälle. Tarvittaessa lautakunta pyytää selvityspyynnön tekijältä täydentäviä tietoja.
11a. Lautakunta ei ole velvollinen ottamaan käsiteltäväksi nimetöntä selvityspyyntöä, mutta se voi ottaa nimettömän selvityspyynnön käsiteltäväkseen, jos näkee selvitystyön aiheelliseksi.
11b. Lautakunta ei ole velvollinen käsittelemään selvityspyyntöä, joka koskee yli viisi vuotta sitten sattuneita tapahtumia.
12. Lautakunta voi ottaa selvityspyynnön käsittelyyn vain, jos se koskee liiton jäsentä tai psykologia, jolle on myönnetty liiton sertifikaatti.
13. Selvityspyynnön tekijältä pyydetään kirjallinen lupa ilmaista hänen nimensä psykologille, josta hän on tehnyt selvityspyynnön. Kieltäytyminen tästä voi keskeyttää asian käsittelyn. Selvityspyynnön tekijälle tarjotaan mahdollisuutta keskusteluun selvityspyynnön käsittelijän kanssa.
14. Lautakunnan nimetty jäsen ottaa yhteyttä psykologiin, jonka toiminnasta selvityspyyntö on tehty. Selvityspyynnöt käsitellään keskustellen psykologin kanssa. Lautakunta käsittelee psykologin kanssa pidettäviä keskusteluja kiinnittäen huomiota psykologin ammattieettiseen reflektioon sekä ammattieettisiin periaatteisiin ja pohtii mahdollisten lisäkeskustelujen tarvetta.
15. Jos psykologia ei yhteydenotoista huolimatta tavoiteta, tiedotetaan selvityspyynnön tekijää ja liiton puheenjohtajaa.
16. Lopuksi psykologille ja selvityspyynnön tekijälle toimitetaan lyhyet yhteenvedot prosessista. Yhteenvedoissa tuodaan esille, mistä ammattieettisista periaatteista psykologin kanssa on käyty keskustelua.
17. Prosessiin kuuluu myös palautteen pyytäminen psykologilta.
18. Mikäli psykologin toiminnasta jää lautakunnalle huoli, psykologille toimitettavassa yhteenvedossa tuodaan selkeästi esiin perusteet huolelle. Huolen voi aiheuttaa esimerkiksi psykologin huomattava piittaamattomuus ammattieettisiä periaatteita kohtaan. Tällaisessa tapauksessa lautakunta käy keskustelua liiton puheenjohtajan kanssa. Liiton puheenjohtaja voi keskustella psykologin kanssa ja voi harkintansa mukaan suositella alueelliselle psykologiyhdistykselle Psykologiliitosta erottamisella varoittamista, liitosta erottamista tai sertifikaatin myöntäneelle lautakunnalle liiton sertifikaatin poistamista. Liiton jäsenyydestä erottaminen on kurinpidollinen toimenpide, josta päättää asianomainen psykologiyhdistys.
Hallinto ja valvonta
19. Psykologi voi valittaa lautakunnan
a) kanssa käymästään prosessista tai saamastaan yhteenvedosta Suomen Psykologiliiton hallitukselle kuuden kuukauden kuluessa lautakunnan yhteenvedon päivämäärästä, ellei hän mielestään ole poikennut Pohjoismaiden psykologien ammattieettisistä periaatteista. Psykologia informoidaan valitusmahdollisuudesta yhteenvedossa.
b) kohdan mukaisesta, alueellisen jäsenyhdistyksen päättämästä, kurinpidollisesta toimenpiteestä jäsenyhdistyksen kokoukseen puolen vuoden sisällä jäsenyhdistyksen hallituksen päätöksestä, jos katsoo toimenpiteen olevan aiheeton. Toinen jäsenyhdistys ei saa ottaa jäsenekseen psykologia, jonka tämän jäsenyhdistys on erottanut ammatillisen rikkomuksen takia.
c) kohdan mukaisesta sertifiointilautakunnan päättämästä sertifikaatin poistamisesta sertifiointilautakunnalle puolen vuoden sisällä lautakunnan päätöksestä, jos katsoo toimenpiteen olevan aiheeton.
20. Asiakirjat, jotka koskevat lautakunnassa ratkaistuja asioita, tulee arkistoida siten, että asiaankuulumattomat eivät pääse niihin käsiksi. Asiakirjoja säilytetään tietosuojaasetuksen mukaisesti niiden käsittelyn vaatima aika, enintään kuitenkin kolme vuotta lautakunnan yhteenvedon päivämäärästä. Jäsenyhdistyksen päättämällä edustajalla/edustajilla on oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin tapauksessa, joka on viety yhdistykseen kurinpidollisia toimenpiteitä varten. Sertifiointilautakunnan päättämällä edustajalla/edustajilla on oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin tapauksessa, joka on viety lautakuntaan kurinpidollisia toimenpiteitä varten.
21. Lautakunta antaa toimintakertomuksen kuluneesta toimintavuodestaan liittovaltuustolle. Toimintakertomuksessa selostetaan lyhyesti lautakunnan toimintaa ja selvityspyyntöjen käsittelyä.