Ammattieettisen lautakunnan toimintasääntö
(Säännöt ja toimintaperiaatteet. Hyväksytty liitovaltuuston kokouksessa 22.5.2021).
Ammattieettisestä lautakunnasta käytetään seuraavassa lyhennettä lautakunta.
Valtuudet
Lautakunta on Suomen Psykologiliiton valmisteluelin kysymyksissä, jotka koskevat psykologien ammattietiikkaa ja heidän epäiltyjä rikkomuksiaan Pohjoismaiden psykologien ammattieettisiä sääntöjä vastaan.
Lautakunta seuraa psykologien ammattietiikan kehittymistä, neuvoo psykologeja ammattieettisissä kysymyksissä sekä tekee selkoa ratkaistuista asioista.
Lautakunnan tulee selvittää epäiltyjä rikkomuksia Pohjoismaiden psykologien ammattieettisiä sääntöjä vastaan sekä suositella Suomen Psykologiliiton jäsenyhdistystä ryhtymään tarvittaessa kurinpidollisiin toimenpiteisiin.
Jos lautakunta selvityksen jälkeen tulee johtopäätökseen, että psykologi on poikennut Pohjoismaiden psykologien ammattieettisistä säännöistä, mutta että kurinpidollisiin toimenpiteisiin ei ole aihetta, lautakunta voi kehottaa häntä tai kehottaa häntä vakavasti vastaisuudessa kiinnittämään huomiota seikkoihin, joissa hän on poikennut Pohjoismaiden psykologien ammattieettisistä säännöistä.
Kokoonpano
Liittovaltuusto nimeää lautakunnan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja 4 – 6 jäsentä. Heidän tulee olla jäsenyhdistysten jäseniä, omata pitkä ammattikokemus ja edustaa eri sovellusaloja. Jos lautakunta tulee vajaalukuiseksi, liittovaltuusto täydentää lautakunnan. Lautakunta valitsee itselleen sihteerin. Lautakunnan puheenjohtajat ja jäsenet eivät saa kuulua Suomen Psykologiliiton hallitukseen. Lautakunnan toimikausi on kolme vuotta.
Lautakunta on päätösvaltainen kun kokouksessa on paikalla puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja kaksi jäsentä.
Ammattieettisen lautakunnan toimintaperiaatteet
- Lautakunnan tehtävänä on:
- edistää psykologien ammattietiikan ylläpitämistä ja kehittämistä
- antaa psykologeille neuvoja ammattieettisissä kysymyksissä ja huolehtia siitä, että lautakunnan jäsenet ovat psykologien käytettävissä ammattieettisissä kysymyksissä
- oma-aloitteisesti taiselvityspyynnön perusteella panna toimeen selvityksiä, kun psykologin epäillään toimineen vastoin Pohjoismaiden psykologien ammattieettisiä sääntöjä
- seurata miten Suomen Psykologiliittoon kuulumattomat soveltavat psykologisia menetelmiä
- antaa lausuntoja ja esityksiä ammattieettisissä kysymyksissä
- julkaista ammattieettisten kysymysten käytännön sovelluksia.
2. Lautakunta kokoontuu noin kerran kuukaudessa puheenjohtajan kutsusta.
3. Lautakunnan kokouksista pidetään päätöspöytäkirjaa. Selvityspyyntöjen osalta kysymyksenasettelu, lautakunnan toimenpiteet ja perusteltu päätös kirjataan lautakunnan kannanottoon. Asiat ratkaistaan kokouksissa. Jos asia ratkaistaan äänestämällä ja äänet jakautuvat tasan, asian ratkaisee puheenjohtajan ääni. Päätökseen osallistuneet tarkastavat pöytäkirjan.
4. Lautakunta voi kuulla eri alojen asiantuntijoita. Se voi lisäksi tärkeissä periaatekysymyksissä hankkia lausunnon esimerkiksi Suomen Psykologiliiton hallitukselta.
5. Lautakunta käsittelee asiat ilman tarpeetonta viivytystä. Lautakunnan jäsenten, ja mahdollisesti kuultujen asiantuntijoiden tulee pitää salassa, mitä he tässä tehtävässään ovat saaneet tietää asianosaisista.
6. Selvityspyyntö psykologin toiminnasta osoitetaan lautakunnan puheenjohtajalle, joka huolehtii siitä, että jäljennös selvityspyynnöstä ja muista asiakirjoista toimitetaan myös muille lautakunnan jäsenille.
7. Selvityspyynnön saatuaan lautakunta ratkaisee kokouksessaan, onko aihetta ottaa asia käsittelyyn. Tarvittaessa lautakunta pyytää selvityspyynnön tekijältä täydentäviä tietoja.
8. Lautakunta ei ole velvollinen ottamaan käsiteltäväksi nimetöntä selvityspyyntöä, mutta se voi ottaa nimettömän selvityspyynnön käsiteltäväkseen, jos näkee selvitystyön aiheelliseksi, tai voi ottaa jonkin asian selvitettäväksi myös omasta aloitteestaan.
9. Ammattieettinen lautakunta ei ole velvollinen käsittelemään selvityspyyntöä, joka koskee yli 5 vuotta sitten sattuneita tapahtumia.
10. Selvityspyynnön tekijältä pyydetään kirjallinen lupa ilmaista hänen nimensä psykologille, josta hän on tehnyt selvityspyynnön. Kieltäytyminen tästä voi keskeyttää asian käsittelyn.
11. Lautakunta ottaa yhteyttä psykologiin, jonka toiminnasta selvityspyyntö on tehty ja pyytää häneltä kirjallisen vastineen. Vastinepyynnössä psykologille ilmoitetaan, mitä selvityspyyntö koskee, kuka on selvityspyynnön tekijä ja mitkä ammattieettiset säännöt ovat kyseessä sekä tarvittaessa täsmennetään kysymyksiä, joita vastineessa toivotaan käsiteltävän. Vastinepyynnön liitteenä psykologille lähetetään kopio selvityspyynnöstä. Mikäli lautakunta toimii vain omasta aloitteestaan, tämän tulee käydä vastinepyynnöstä ilmi.
Tekemänsä selvityksen perusteella lautakunta antaa kannanoton selvityspyynnössä esitettyyn asiaan. Kannanotto toimitetaan sekä psykologille, jota selvityspyyntö koskee että selvityspyynnön tekijälle.
12. Jos selvityspyyntö ei selvityksen perusteella lautakunnan mielestä aiheuta toimenpiteitä, lautakunta toteaa sen kannanotossaan.
13. Mikäli lautakunnan selvitys osoittaa, että psykologi on poikennut Pohjoismaiden psykologien ammattieettisistä säännöistä, mutta ei siinä määrin, että se antaa/antaisi aihetta varsinaisiiin kurinpidollisiin toimenpiteisiin, lautakunta kehottaa tai kehottaa vakavasti kannanotossaan psykologia vastaisuudessa kiinnittämään huomiota seikkoihin, joissa hän on poikennut Pohjoismaiden psykologien ammattieettisistä säännöistä.
14. Mikäli lautakunta selvityksen perusteella katsoo olevan aihetta kurinpidollisiin toimenpiteisiin, toteaa lautakunta sen kannanotossaan ja antaa lausunnon ja toimenpide-ehdotuksen sille jäsenyhdistykselle, jonka jäsen psykologi on. Toimenpide-ehdotuksena lautakunta voi suositella jäsenyhdistystä harkitsemaan psykologin varoittamista erottamisella yhdistyksestä tai suositella jäsenyhdistystä harkitsemaan psykologin erottamista yhdistyksestä. Jäsenyhdistyksen johtokunta päättää toimenpiteistä.
15. Lautakunnan jäsenyhdistykselle antama kannanotto, toimenpide-ehdotus ja yhdistyksen lopullinen päätös toimitetaan psykologille, jota selvityspyyntö koskee.
16. Psykologi voi valittaa lautakunnan sääntöjen
- 13. kohdassa mainitusta kannanotosta Suomen Psykologiliiton hallitukselle kuuden kuukauden kuluessa lautakunnan kannanoton päivämäärästä, ellei hän mielestään ole poikennut Pohjoismaiden psykologien ammattieettisistä säännöistä. Psykologilla on oikeus valituksen tekemiseen riippumatta siitä, kuuluuko hän Suomen Psykologiliittoon vai ei. Psykologia informoidaan valitusmahdollisuudesta kannanoton mukana lähetettävässä saatekirjeessä.
- 14. kohdan mukaisesta, jäsenyhdistyksen päättämästä, kurinpidollisesta toimenpiteestä jäsenyhdistyksen kokoukseen puolen vuoden sisällä johtokunnan päätöksestä, jos katsoo toimenpiteen olevan aiheeton. Toinen jäsenyhdistys ei saa ottaa jäsenekseen psykologia, jonka tämän jäsenyhdistys on erottanut ammatillisen rikkomuksen takia.
17. Asiakirjat, jotka koskevat lautakunnassa ratkaistuja asioita, tulee arkistoida siten, että asiaankuulumattomat eivät pääse niihin käsiksi. Asiakirjoja säilytetään tietosuoja-asetuksen mukaisesti niiden käsittelyn vaatima aika, enintään kuitenkin kolme vuotta lautakunnan kannanoton päivämäärästä. Jäsenyhdistyksen päättämällä edustajalla/edustajilla on oikeus tutustua kaikkiin asiakirjoihin tapauksessa, joka on viety yhdistykseen kurinpidollisia toimenpiteitä varten.
18. Lautakunta antaa toimintakertomuksen kuluneesta toimintavuodestaan liittovaltuustolle. Toimintakertomuksessa selostetaan lyhyesti lautakunnan toimintaa ja selvityspyyntöjen kysymyksenasetteluja ja kannanottoja.