Psykologiliiton ohjeistus: Hoitotakuu opiskeluhuollon psykologin työssä

Psykologiliitto selvitti THL:stä, miten hoitotakuuta sovelletaan opiskeluhuollon psykologin työssä. THL valmisteli vastaukset yhdessä STM:n juristin ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon asiantuntijan kanssa.

Hyvinvointialueiden omat toimintamallit voivat tarkentaa käytäntöjä, joten selvitä myös oman alueesi linjaukset.

Kaksi lakia samassa palveluketjussa

THL:n Psykologiliitolle antaman vastauksen mukaan oppilas- ja opiskelijahuollon psykologipalvelu on osa perusterveydenhuoltoa, vaikka siitä säädetään myös oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa. Lakien velvoitteet toteutuvat peräkkäisinä vaiheina:

Yhteydenoton perusteella psykologi arvioi asian kiireellisyyden.
Oppilas pääsee keskustelemaan psykologin kanssa opiskeluhuoltolain määräajassa.
Tapaamisessa psykologi arvioi tilanteen tarkemmin. Jos hän toteaa hoidon tarpeen, asia etenee terveydenhuoltolain mukaan.

	Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki	Terveydenhuoltolaki
Mitä säätelee	Pääsy keskustelemaan psykologin kanssa (15 §)	Hoitoon pääsy hoidon tarpeen arvion jälkeen (51 a ja 53 §)
Määräaika	Viimeistään 7. oppilaitoksen työpäivänä, kiireellisessä tapauksessa samana tai seuraavana työpäivänä	14 vrk, 3 kk tai 28 vrk tilanteen mukaan
Mistä lasketaan	Pyynnöstä tai yhteydenotosta	Hoidon tarpeen arviosta (terapiatakuussa tarpeen toteamisesta)
Miten lasketaan	Oppilaitoksen työpäivinä	Kalenteripäivinä

Terveydenhuoltolain velvoite saada yhteys ja hoidon tarpeen arvio saman päivän aikana (51 §) ei koske opiskeluhuollon psykologia, koska opiskeluhuoltolaissa on erityissäännös psykologille pääsystä. Saman päivän yhteys kuuluu koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajalle ja lääkärille (opiskeluhuoltolain 17 §). Oppilaan voi tarvittaessa ohjata ottamaan yhteyttä terveysasemalle.

Yhteydenotto ja pääsy psykologille

Oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä pyynnöstä. Kiireellisessä tapauksessa keskustelu järjestetään samana tai seuraavana työpäivänä (opiskeluhuoltolain 15 § 1 mom.).

Sama velvoite koskee myös huoltajan tai muun henkilön yhteydenottoa (15 § 2 mom.). Tapaamista ei tarvitse järjestää, jos

kyse on vain yhteydenottajan omasta neuvonnasta ja ohjauksesta (konsultaatio), tai
keskustelun järjestäminen on muusta syystä ilmeisen tarpeetonta.

Opettajan yhteydenotto
Jos oppilaitoksen työntekijä arvioi oppilaan tarvitsevan opiskeluhuoltopalveluja, hänen on otettava viipymättä yhteyttä psykologiin yhdessä oppilaan kanssa. Jos yhteydenottoa ei tehdä yhdessä, oppilaalle on annettava tieto siitä ja mahdollisuus keskustella samassa seitsemän työpäivän määräajassa. Huoltajalle annetaan tieto yhteydenotosta, ellei laissa toisin säädetä (16 §).

Rajanveto käytännössä:

Opettaja kysyy neuvoa omaan toimintaansa, esimerkiksi miten tukea oppilasta luokassa: kyse on konsultaatiosta, eikä määräaika ala.
Opettaja tuo esiin tietyn oppilaan tuen tarpeen, myös mahdollisen tutkimustarpeen: oppilaalle järjestetään keskustelu määräajassa.

Kun psykologi arvioi yhteydenoton perusteella esimerkiksi puhelimessa, järjestetäänkö keskustelu kiireellisenä vai seitsemän työpäivän kuluessa, kyse ei ole hoidon tarpeen arviosta. Tällöin ei tehdä hoidon tarpeen arvioinnin kirjauksia.

Hoidon tarpeen arvio

Kun psykologi toteaa tapaamisessa oppilaalla hoidon tarpeen, asia etenee terveydenhuoltolain mukaan: psykologi tekee ja kirjaa hoidon tarpeen arvion, ja hoitotakuun enimmäisajat alkavat arviosta. Hoidon tarve voi koskea terveyden edistämistä tai sairauden tutkimusta tai hoitoa.

Psykologi on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joten hän voi tehdä terveydenhuoltolain 51 §:n mukaisen arvion.
Arvion voi tehdä jo ensimmäisellä opiskeluhuoltolain mukaisella tapaamisella.
Arviossa todetaan, minkä ammattihenkilön tutkimuksia tai hoitoa oppilas tarvitsee ja kuinka kiireellisesti.

Oppilaan näkökulmasta on perusteltua, että psykologi tekee ja kirjaa hoidon tarpeen arvion itse ja hoito jatkuu samassa palveluketjussa, esimerkiksi lääkärillä. Osalla hyvinvointialueista käytäntö on toinen, esimerkiksi potilastietojärjestelmän vuoksi: tällöin psykologi ohjaa oppilaan ottamaan yhteyttä terveyskeskuksen ajanvaraukseen.

Määräajat hoidon tarpeen arvion jälkeen

Alle 23-vuotiaan kiireetön hoito on järjestettävä 14 vuorokauden tai kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arviosta sen mukaan, mistä on kyse. Terapiatakuun piiriin kuuluva hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa tarpeen toteamisesta. Toisen asteen oppilaitoksissa ikä tarkistetaan yhteydenoton hetkellä. Kaikissa tilanteissa hoito järjestetään kohtuullisessa ajassa, enimmäisaika on takaraja.

Tilanne	Enimmäisaika	Koodi (oma alue / muu tuottaja)
Sairastuminen, vamma, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen, uudet oireet tai toimintakyvyn aleneminen, kun hoito kuuluu yleislääketieteen alaan.	14 vrk arviosta (51 a §)	Y50 / Y70
Muu kiireetön hoito, esimerkiksi kuntoutus, todistus tai lausunto, terveyden edistäminen	3 kk arviosta (51 a §)	Y52 / Y72
Terapiatakuu: lyhytpsykoterapia tai psykologiseen vuorovaikutukseen perustuva määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito	Hoito alkaa 28 vrk:n kuluessa tarpeen toteamisesta (53 §)	Terapiatakuun kirjaamisohjeen mukaan
Hoito- tai kuntoutussuunnitelman mukainen käynti	Suunnitelman aikataulun mukaan	–
Kiireellinen hoito	Asian kiireellisyyden mukaan	–

Terapiatakuu
Terapiatakuun 28 vuorokauden määräaika koskee myös opiskeluhuollon psykologia. Sitä sovelletaan riippumatta siitä, missä vaiheessa tarve todetaan: ensikäynnillä, hoitoa suunniteltaessa tai myöhemmin seurannan aikana. Poikkeus on mahdollinen vain, jos lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat sitä edellyttävät.

Koodit Y70 ja Y72 ovat tilanteisiin, joissa hoito toteutuu ostopalveluna tai toisella hyvinvointialueella.

Hoitosuunnitelma
Hoitosuunnitelman mukaisiin käynteihin ei sovelleta enimmäisaikoja. STM:n hoitotakuuohjeen mukaan suunnitelmasta on kuitenkin käytävä ilmi hoidon järjestäminen ja toteuttamisaikataulu (potilaslain 4 a §).

Määräajoissa pysyminen
Enimmäisaikojen toteutuminen on hyvinvointialueen vastuulla. Jos alue ei pysty järjestämään hoitoa itse, sen on hankittava se muualta (terveydenhuoltolain 54 §).

Psykologin tutkimukset

Hoitotakuun määräaika koskee hoidon aloitusta eli tarkemman selvittelyn ja tuen alkamista, ei psykologisia tutkimuksia. Tutkimukset toteutetaan hoitosuunnitelman mukaisesti ja hyvien hoitokäytäntöjen mukaan.

Kuka arvioi tutkimusten tarpeen
Laki ei määritä, kuka psykologin tutkimusten tarpeen määrittää. Suositeltavaa on, että psykologi tekee arvion tai osallistuu tilanteeseen, jossa arvio laaditaan.

Opettajan esiin tuoma tutkimustarve on joko konsultaatio tai ohjaus psykologipalveluun, joka toteutuu opiskeluhuoltolain määräajassa. Ensimmäisessä tapaamisessa psykologi alkaa selvittää oppilaan asiaa ja arvioi tarvittaessa tutkimusten tarpeen.
Lääkärin pyyntö: psykologi voi arvioida tutkimusten tarpeen lääkärin antamien tietojen perusteella tai tapaamalla oppilasta ja huoltajia.
Näkemysero: jos ammattilaiset arvioivat tutkimusten tarpeen eri tavoin, psykologi käynnistää asian ratkaisemiseksi tarvittavan vuoropuhelun.

Psykologisia tutkimuksia hyödynnetään usein myös diagnostiikan tukena. Toimintamallit ja palvelupolut kannattaa sopia alueellisesti monialaisessa yhteistyössä.

Aikataulu
Tutkimukset tehdään joko sovittuna ajankohtana, esimerkiksi tietyn luokkatason aikana, tai mahdollisimman nopeasti. Tutkimusten ajankohta kirjataan hoitosuunnitelmaan.

STM:n hoitotakuuohjeen mukaan hoito ei voi odottaa tutkimuksia: hoito on aloitettava määräajassa, vaikka tutkimukset jatkuisivat sen rinnalla.

Kun oppilas tarvitsee muuta hoitoa

Jos koulupsykologi toteaa oppilaalla jonkin sellaisen hoidon tarpeen, joka kuuluu jollekin toiselle ammattilaiselle tai toiseen palveluun, kuten vaikkapa koululääkärille, terveydenhoitajalle tai perustason mielenterveyspalveluihin, hän ohjaa oppilaan eteenpäin. Kun psykologi on tehnyt hoidon tarpeen arvion, määräaika ei ala alusta vaikkapa koululääkärin arviosta.

Lääkärille pääsy (alle 23-vuotiaat, kiireetön asia, yleislääketieteen ala):

Psykologi tekee ensimmäisellä tapaamisella hoidon tarpeen arvion ja toteaa lääkärikäynnin tarpeen: lääkärikäynti järjestetään kahden viikon kuluessa.
Psykologi aloittaa hoidon jo ensimmäisellä tapaamisella ja toteaa sen jälkeen, että oppilas tarvitsee myös lääkäriä: lääkärikäynti on jatkokäynti, joka järjestetään viikon kuluessa.

Hoitosuunnitelman mukainen lääkärikäynti
Jos lääkärikäynti kuuluu aiempaan tai tarkistettuun hoitosuunnitelmaan, kyse on suunnitelman toteuttamisesta eikä uudesta hoidon tarpeen arviosta. Esimerkki on psykologin tutkimusten jälkeinen käynti diagnostiikkaa, erotusdiagnostiikkaa tai jatkosuunnitelmaa varten. Uusi sairastuminen, uudet oireet tai toimintakyvyn aleneminen vaativat sen sijaan hoidon tarpeen arvion.

Kiireellisissä tilanteissa noudatetaan valtakunnallisia kiireellisen hoidon perusteita: lapsille omia ja 16 vuotta täyttäneille aikuisten perusteita.

Kirjaaminen ja koodit

Hoidon tarpeen arvio ja sen tuloskoodi kirjataan vain, kun asia kuuluu hoitotakuun tai terapiatakuun piiriin. Psykologi kirjaa yksilökohtaisen työn potilasasiakirjoihin (opiskeluhuoltolain 20 §).

Kiireellisyyden arvio yhteydenoton perusteella: ei hoidon tarpeen arvioinnin kirjausta.
Hoidon tarve todettu: kirjataan hoidon tarpeen arvio ja tuloskoodi THL:n kirjaamisohjeen mukaan (koodit edellä määräaikataulukossa).
Terapiatakuun hoidon tarve todettu: noudatetaan terapiatakuun kirjaamisohjetta.
Asia ei kuulu hoitotakuun seurantaan eikä terapiatakuuseen: hoidon tarpeen arvioinnin koodia ei kirjata. Jos potilastietojärjestelmä vaatii koodin, käytetään koodia Y90 Määräaikojen seurantaan kuulumaton asia.

Koulujen loma-ajat

Opiskeluhuoltolain määräajat lasketaan oppilaitoksen työpäivinä, joten koulujen lomat eivät kuluta niitä. Terveydenhuoltolain enimmäisajat lasketaan kalenteripäivinä, ja ne kuluvat myös loman aikana.

Jos opiskeluhuollon palveluja ei ole käytettävissä, oppilas ohjataan soveltuvissa asioissa muihin terveydenhuollon palveluihin terveydenhuoltolain enimmäisaikoja noudattaen.
Oppilaita voidaan ottaa vastaan opiskeluhuollon palveluissa myös koulujen loma-aikoina.

Määräaikojen valtakunnallinen seuranta

Hoitotakuun toteutumista seurataan valtakunnallisesti, koska terveydenhuoltolaki velvoittaa seuraamaan sen tunnuslukujen toteutumista. Opiskeluhuoltolain kohdalla vastaavaa velvoitetta tunnuslukujen tuottamiseen ja seurantaan ei ole. Opetushallitus ja THL seuraavat yhteistyössä opiskeluhuollon toteutumista ja vaikuttavuutta.

Lähteet ja lisätietoa

THL:n vastaukset

THL:n vastaus Psykologiliiton kysymyksiin hoitotakuusta opiskeluhuollon psykologin työssä, valmisteltu yhdessä STM:n kanssa

Lainsäädäntö ja ohjeet

Kirjaaminen

Kiireellinen hoito