Psykologien työolotutkimus: työn mielekkyys kantaa, mutta kuormitus ja puutteelliset työolot haastavat
Psykologin työ on mielekästä
Psykologit kokevat työnsä mielekkääksi. Suurin osa vastaajista kertoi kokevansa työssään vaikutusmahdollisuuksia, innostuneisuutta omasta työstä, työhön uppoutumista ja työn mielekkyyttä. Jopa 66 prosenttia vastaajista kertoi kokevansa työstään innostuneisuutta muutaman kerran viikossa tai päivittäin.
Psykologien työhyvinvointia kannattelevat myös työyhteisö ja esihenkilötyö. Työyhteisön toimivuus arvioitiin keskimäärin hyväksi. Työyhteisöjen vahvuuksina nousivat esiin yhteistyön sujuvuus, tarvittaessa saatava tuki ja apu sekä työtovereilta saatu arvostus. Enemmistö vastaajista oli tyytyväisiä myös esihenkilön toimintaan. Parhaiten esihenkilöiden katsottiin onnistuneen kaikkien työntekijöiden tasapuolisessa kohtelussa sekä työntekijöiden mielipiteiden huomioimisessa tärkeissä asioissa.
Toimivat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön nousevatkin työolotutkimuksessa tärkeäksi hyvinvointia tukevaksi tekijäksi. Vastaajat kokivat voivansa käyttää tietojaan ja taitojaan työssään pääsääntöisesti melko tai erittäin paljon sekä vaikuttaa omaan työhönsä ja työmääräänsä ainakin jossain määrin.
Työolotutkimuksessa nostetaan esille suosituksia työpaikoille lukuisista työhyvinvointia vahvistavista keinoista: riittävä työnohjaus, konsultointimahdollisuudet ja kollegiaalinen tuki, toimivat ja turvalliset työtilat, riittävät täydennyskoulutusmahdollisuudet sekä säännölliset kehityskeskustelut.
Johtamisen puutteet ja arjen haasteet kuormittavat
Psykologien työhön liittyy paljon kuormitusta. Yli puolet vastaajista koki työhön liittyvää kuormitusta melko tai erittäin usein. Vastaajien työntekoa vaikeuttivat yleisesti myös ristiriitaiset odotukset työstä.
Kuormittavimmiksi tekijöiksi vastaajilla nousivat kiire ja kireät aikataulut, liiallinen työmäärä ja työn mitoituksen ongelmat, usean eri asian tekeminen yhtä aikaa sekä kankeat tai monimutkaiset tietojärjestelmät.
Johtamiseen liittyvät ongelmat ovat yksi selkeimmistä työhyvinvointia heikentävistä kokonaisuuksista. Vastaajista 47 prosenttia oli melko tai erittäin tyytymättömiä organisaation johdon toimintaan. Vastaajat kokivat, että heitä kuormittavat työn mitoituksen ongelmat, organisaatiomuutokset ja epäselvyydet työnjaossa.
Lisäksi yli puolet vastaajista arvioi johdon kiinnostuksen henkilöstön mielipiteitä kohtaan työhön liittyvissä asioissa melko tai erittäin huonoksi, ja johdon osalta koettiin puutteita myös tiedonkulussa sekä psykologien työn arvostuksessa.
Työolokyselyssä nousi esiin myös konkreettisia haasteita, joista suurin osa on työtiloihin liittyviä ongelmia. Työtiloissa koettiin puutteita erityisesti näkö- ja äänieristyksessä, ilmanvaihdossa, turvallisuudessa ja esteettömyydessä. Näkö- ja äänieristyksen puutteet ovat ongelmallisia myös lakisääteisen salassapitovelvollisuuden näkökulmasta. Työtilojen puutteista raportoitiin jo vuoden 2023 kyselyssä, eikä tilanne näytä sen jälkeen parantuneen.
Positiivista on, että työpaikkakiusaamisen, seksuaalisen häirinnän tai fyysisen väkivallan kokemukset olivat vastaajilla harvinaisia. Kuitenkin 16 prosenttia vastaajista oli kokenut edeltävän 12 kuukauden aikana uhkailua tai epäasiallista käytöstä asiakkaan tai asiakkaan omaisen taholta.
Hieman positiivista kehitystä
Työolotutkimuksen mukaan psykologien työhyvinvoinnin kokonaiskuva on pysynyt pitkälti ennallaan vuoden 2023 kyselyyn verrattuna. Muutamia positiivisia muutoksia kuitenkin havaittiin. Psykologiliiton suosituksen mukainen asiakastyön määrä toteutuu tätä nykyä paremmin kuin vuonna 2023. Nyt 71 prosenttia vastaajista kertoi tekevänsä asiakastyötä alle 50 prosenttia kokonaistyöajastaan, kun vuonna 2023 vastaava osuus oli 62 prosenttia. Psykologiliiton suositus on, että asiakaspainotteisessa tehtävässäkään välittömän asiakastyön osuus ei ylittäisi puolta kokonaistyöajasta, jotta myös muut välttämättömät tehtävät voidaan mitoittaa työajan sisälle.
Lisäksi hieman useamman psykologin esihenkilönä toimi nyt psykologi kuin edellisessä kyselyssä. Nyt 51 prosentilla vastaajista esihenkilö oli psykologi, kun vuonna 2023 näin oli 47 prosentilla vastaajista. Erityisesti kliinisessä asiakastyössä psykologien ammatillista toimintaa tulisi ensisijaisesti koordinoida johtava tai vastaava psykologi, jolla on riittävästi aikaa käytettävissä työn johtamiseen.