Psykologiliitto budjettiriiheen: psykoterapeuttikoulutuksen uudistus on toteutettava aidosti kaksiportaisena
Maan hallitus kokoontuu neuvottelemaan vuoden 2027 talousarviosta 1.–2.9. budjettiriiheen. Valtiovarainministeriön (VM) elokuun alussa julkaiseman budjettiehdotuksen mukaan vuoden 2027 budjetista on tulossa alijäämäinen noin 12,9 miljardilla eurolla alkaneesta talouskasvusta huolimatta.
Kaksiportainen psykoterapeuttikoulutus etenee, mutta toteutus herättää huolta
Kaksiportaisen psykoterapeuttikoulutuksen käyttöönotto etenee. Budjettiehdotuksessa on varattu 10 miljoonan euron määräraha ensimmäisen tason erikoispätevyyden edellyttämän koulutuksen kustannusten korvaamiseen. Korvauksia maksettaisiin yliopistoille sekä yliopistollista sairaalaa ylläpitäville hyvinvointialueille ja HUS-yhtymälle. Samalla rahoitus siirrettäisiin opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalta sosiaali- ja terveysministeriöön.
Kaksiportaisen psykoterapeuttikoulutuksen ensimmäisellä tasolla on poikkeuksellisen suuri merkitys kansallisessa mielenterveyspalveluiden kehittämisessä, ja Psykologiliitto pitää uudistuksen edistymistä tärkeänä. Psykologiliitto on kuitenkin huolissan siitä, että aidosti kaksiportaisen koulutuksen sijaan nyt ollaan rakentamassa mallia, jossa ensimmäisen tason koulutus muodostuisi varsinaisesta psykoterapeuttikoulutuksesta irrallinen erikoispätevyyskoulutus. Sellaisena ensimmäisen portaan koulutuksen asema niin koulutus- kuin palvelujärjestelmässä jäisi epäselväksi.
Psykologiliitto painottaa, että psykoterapeuttikoulutuksessa on varmistettava aidosti koulutuksellinen jatkumo kahden koulutusportaan välillä. Psykologian koulutusvastuuyliopistot yhdessä Psykologiliiton kanssa ovat todenneet, että koulutuksen järjestämisvastuun tulee olla kokonaisuudessaan yliopistoilla, jotka toteuttavat sen tiiviissä yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Ensimmäisen koulutusportaan onnistunut toteutus parantaa perustasolla työskentelevien mielenterveystyön ammattilaisten valmiuksia toteuttaa asiakkaiden tarpeen mukaisia hoidollisia interventioita.
Sosiaalihuoltolain uudistuksesta haetaan säästöjä
Psykologiliitto vastustaa budjettiehdotuksen kirjausta, jossa sosiaalihuoltolain uudistaminen vähentää hyvinvointialueiden valtionrahoitusta 34,3 miljoonaa euroa. Sosiaalihuoltolain uudistaminen hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti tarkoittaisi moniammatillisuuden heikentämistä ja psykologisen asiantuntemuksen roolin kaventamista sosiaalipalveluissa. Tämä heikentäisi tuen tarpeiden varhaista tunnistamista, oikea-aikeisen tuen toteutumista ja palvelujen laatua, mikä siirtäisi kustannuksia myöhempiin, raskaampiin palveluihin ja pahimmillaan jättäisi avun tarvitsijat kokonaan ilman tarvitsemaansa apua. Kasvatus- ja perheneuvonta on ainoa perustason sosiaali- ja terveyspalvelu, jossa on kattavasti ja systemaattisesti saatavilla psykologipalveluja koko perheen hyväksi. Vastaavaa ei ole palvelujärjestelmässä missään muualla. Psykologiliitto vaatii, että kasvatus- ja perheneuvolapalveluja koskevat lakisääteiset velvoitteet moniammatillisesta toteutuksesta tulee säilyttää sosiaalihuoltolaissa.
Sote-palvelujen kehittämiselle esitetään rahoitusta
Yhteensä hyvinvointialueiden rahoitukseen VM ehdottaa vuodelle 2027 yhteensä noin 27,5 miljardia euroa, mikä olisi noin 340 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2026 varsinaisessa talousarviossa.
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) esittää omassa ehdotuksessaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen kohdennetaan 40 miljoonaa euroa. Painopisteinä kehittämisessä olisivat muun muassa hoidon jatkuvuus, omalääkärimallien kehittäminen sekä lasten ja nuorten palvelujen parantaminen. Omana kokonaisuutenaan STM esittää lisäksi, että puolustusvoimien terveydenhuollon valmiuteen ja varautumiseen kohdennetaan 67 miljoonaa euroa. Psykologiliiton tavoitteena on, että seuraavalla hallituskaudella puolustusvoimissa panostetaan henkiseen kriisinkestävyyteen lisäämällä psykologiresursseja puolustusvoimissa, varuskunnissa sekä tutkimusorganisaatioissa.
Hallitus käsittelee talousarvioehdotusta budjettiriihessä 1.–2. syyskuuta ja antaa viimeistellyn hallituksen talousarvioehdotuksen eduskunnalle 21. syyskuuta. Eduskunta hyväksyy valtion talousarvion joulukuussa.